Siitä mitä tekoäly tekee, tai mitä tekoäly ei tee on keskusteltu pitkään. Ja jo melkein heti kun ensimmäiset tekoälysovellukset tulivat markkinoille, niin media täyttyi visioista, jotka käsittelivät maailmanloppua. Tai oikeastaan tekoälyn ja maailmanlopun yhteyttä ollaan pohdittu jo elokuvasta "War Games" lähtien. Tuossa 1980-luvulla julkaistussa elokuvassa tekoäly yrittää laukaista ydinaseet. Mutta samalla kun me muistelemme tuota teknodystopia-elokuvien klassikkoa, niin meidän pitää huomioida se, että asevoimat ilman pelotetta on hyödytön asevoima.
Mutta myöhemmin valkokankaat ovat täyttyneet erilaisista tappaja-roboteista. Ja osa noista tappaja-roboteista on aineellistunut esimerkiksi Ukrainan rintamalle. Ja juuri tänään luin uutisen siitä, miten Ukrainalainen vedessä liikkuva drone oli käynyt ensimmäisen meritaistelun venäläisen drone-veneen kanssa. Mutta kuten tiedämme, niin pienet valtiot hyötyvät robottisotilaista suuria valtioita enemmän.
Mutta sitten kun kohtaamme taas kysymyksen siitä, että voiko tekoäly kapinoida, ja voiko tekoäly pyyhkäistä ihmiset pois maapallolta, niin silloin voisimme ehkä pitää tuota ajatusta joko aidosti pelottavana tai pelkästään mainoskikkana, jolla saadaan nostettua ihmisten kiinnostusta tekoälyä kohtaan. Tällä hetkellä tekoälyä kehittävien yhtiöiden johtajat haluavat hidastaa tekoälyn kehitystä. Mutta johtuuko tämä sitten aidosta huolesta? Eli pelkäävätkö nuo tekoälyä kehittävät yhtiöt tai niiden johtaja sitä, että tekoäly tulee ja murhaa kaikki, vai pelkäävätkö he sitä, että heiltä loppuvat ideat, kun uusia tekoälysovelluksia tuodaan markkinoille? Kun ajattelemme tekoälyä tarkemmin, niin huomaamme että tekoälyä voidaan käyttää niiden kehittäjiä vastaan.
Esimerkiksi Iran saattaa hyödyntää esimerkiksi jotain länsimaissa eli USAssa kehitettyä tekoälysovellusta kohdistaessaan iskujaan USAn lentotukikohtiin Lähi-Idässä. Eli tuolloin voidaan todeta, että koodi palaa Iranista mullistavasti muuttuneena. Eli viittaan tässä erääseen Toisen Maailmansodan aikaiseen propagandajulisteeseen, jossa todetaan että Norjasta Saksaan viety rauta palasi takaisin mullistavasti muuttuneena. Norjasta vietyä rautaa käytettiin Saksan sota-alusten valmistamiseen, ja noita aluksia käytettiin aikoinaan Norja miehityksen yhteydessä norjalaisia kohteita vastaan. Niin me olemme nähneet erilaisia varotuksia, jotka koskevat tekoälyn kehittämistä. Osa noista varoituksista on menettänyt tehonsa, koska varoittelija on seuraavana päivänä aloittanut oman tekoälyprojektinsa.
Eli kun ihmisellä on oma lehmä ojassa, niin se vie argumenteilta pohjan pois, vaikka ne olisivat kuinka aiheellisia tahansa. Mutta kun sitten puhutaan esimerkiksi tekoäly-yhtiöiden halusta hillitä tekoälyn kehittämistä, niin nuo heidän esittämänsä argumentit voivat olla hyvinkin järkeviä., mutta samalla ne voidaan tulkita siten, että heidän tarkoituksensa on estää uusia yrittäjiä pääsemästä markkinoille. Me taas voimme vain todeta, että emme ehkä vielä osaa käyttää edes vanhojen kielimallien kaikkia ominaisuuksia. Joten ehkä uusien ominaisuuksien ahtaminen tekoälyyn on asia, jota kannattaisi harkita. Pahimmillaan noita uusia ominaisuuksia ei ehditä testata eikä niissä olevia haavoittuvuuksia ehditä kartoittaa. Ja seurauksena voi olla tekoäly, joka suostuu generoimaan esimerkiksi viruskoodia. Eli testaukseen pitäisi löytyä aikaa.
Tuplaantuuko seuraavaksi prosessorien määrä datakeskuksissa samalla tavalla kuin prosessorien määrä tuplaantui Mooren lain mukaan mikroprosessorilla.
Mutta nykyään tietokone-maailma, tai ICT maailma on muuttunut jostain 1980-luvulta. Tuolloin alalla oli kaksi toimijaa. Toinen oli Microsoft ja toinen taas Apple. Kolmas toimija oli UNIX-maailma, mutta hyvin harvoilla ihmisillä oli mitään asiaa Unix-koneisiin. UNIX oli supertietokoneiden käyttöjärjestelmä. Joten pääasiassa ihmisten pöydillä olevissa koneissa pyöri joko Applen tai Microsoftin käyttöjärjestelmä. Tuolloin ei ollut muita vaihtoehtoja. Joten noiden yhtiöiden johtajat saattoivat sopia melkein mitä hyvänsä.
Mutta sitten tuli Linux, joka on periaatteessa ilmainen käyttöjärjestelmä. Suuri osa maailman tehokkaimmista supertietokoneista käyttää Linux käyttöjärjestelmää. Ja juuri tuo aiheuttaa sen, että melkein kuka tahansa voi ostaa tietokoneen, ja laittaa sen avulla palvelimen pystyyn. Periaatteessa datakeskuksetkin ovat palvelimia. Niissä olevat tietokoneet voidaan ohjelmoida toimimaan yhtenä valtavana supertietokoneena. Ja se on tuonut tekoälyt tavallisten käyttäjien ulottuville.
Mutta ongelma on siinä, että tekoälyltä vaaditaan jatkuvasti enemmän. Kun jossain mainoksessa lukee, että tekoäly muuttaa pöytätiekoneeseen tai läppäriin, niin silloin kohtaamme sen paljon puhutun Mooren lain. Mooren lain mukaan transistorien määrä mikroprosessorilla tuplaantuu kahden vuoden välein. Joidenkin muiden mukaan tuo tuplaantuminen tapahtuu 18 kk. välein. Mutta loputtomiin emme voi ahtaa transistoreja prosessoreihin. Joten onko seuraava versio Mooren laista se, että tietokoneiden prosessorien määrä tuplaantuu samalla tavalla kuin alkuperäisen Mooren lain mukaan transistorien määrä tuplaantui mikroprosessorilla. Ja juuri tämä asia saa aikaan keskustelua. Periaatteessa kuka hyvänsä, jolla on tarpeeksi raha kykenee rakentamaan datakeskuksen.
Datakeskus voi suorittaa periaatteessa samoja tehtäviä kuin esimerkiksi sodanjohdon tietokoneet voivat suorittaa. Ja pahimmassa tapauksessa esimerkiksi Iranin sodanjohto voi operoida vaikkapa Amazonin datakeskusten avulla. Se mikä tekee asioista vielä vaikeamman on se, että esimerkiksi Kiina sekä monet Arabimaat ovat tehneet valtavia investointeja tekoälyyn. Ja jos me sitten painelemme jarruja, niin silloin Kiinalaiset voivat päästä käsiksi vaikka kuinka kriittiseen dataan.
Tekoäly hyödynnetään esimerkiksi matematiikassa. Tekoäly on erittäin tehokas väline, kun laskelmia pitää tarkastaa. Ja tekoälyn avuilla voidaan tehdä hyvin tehokkaita laskusarjoja, jotka ovat tärkeässä asemassa esimerkiksi silloin kun yhtälön ratkaisuja tarkastetaan. Ja esimerkiksi viimeistä ratkaisuta Millennium-ongelmaa eli Navier-Stokes yhtälöä voidaan käyttää hyväksi moottorien suunnittelussa. Juuri tuollaisten asioiden takia emme voi vain antaa tekoälyn levätä laakereillaan. Tekoäly on asia jonka avulla voidaan avata uusi työtapa. Mutta se voi myös samalla muuttaa koko maailman.
https://www.quantamagazine.org/ai-has-solved-one-of-maths-1-million-millennium-prize-problems-20260908/
https://yle.fi/a/74-20246031
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mooren_laki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.