keskiviikko 18. marraskuuta 2026

Kumpi tekee virheitä, tekoäly vai ihminen?


Me usein kuvittelemme, että meidän ei tarvitse opetella sellaisia asioita, kuin että Aku Ankka on fiktiota. Mutta tuolloin me erehdymme tuosta asiasta. Meille on oikeasti opetettu se, että Aku Ankka on fiktiivinen hahmo. Ja juuri tuollaisten asioiden unohtaminen saa tekoälyt tekemään virheitä. Aivan samalla tavalla kuin ihminen, on tekoäly riippuvainen tiedosta jota sille annetaan. Jos emme muista kertoa tekoälylle, että Aku Ankka on fiktiota, niin tekoäly ei tuota asiaa oikeasti erota. Samoin me emme tuota asiaa erottaisi, jos meille ei sitä opeteta. Ja esimerkiksi opettaja joka opettaisi Aku Ankan olevan totta voisi aiheuttaa tilanteen, jossa lapsi oikeasti pitää tuota sarjakuvalehteä uutisena. 

Tekoälylle pitää oikeasti opettaa kaikki asiat, mutta suurin osa niistä taidoista, joita käytämme päivittäin ovat opittuja. Meillä on tietenkin synnynnäisiä fobioita kuten hämähäkin pelko. Nuo fobiat ovat syntyneet joskus kauan ennen luolamiesten aikaa. Mutta tieto siitä, että Aku Ankka on fiktiota ei ole mikään myötäsyntyinen tieto. 

Tekoälyn kouluttamisessa datan laatu ratkaisee tuloksen. Eli tekoäly joka käyttää luotettavia lähteitä tai asiantuntijoiden tarkastamaa dataa varmasti osaa tehdä työn hyvin, jos tehtävät annetaan sille huonosti. Eli jos käytettäviä datan lähteitä ei määritellä, niin silloin tekoäly varmasti tekee virheitä. Virheitä syntyy silloin kun tekoälyn käyttämä data on väärää tai se on muuten huonolaatuista. 

Tekoälyn käyttö ei ole aivan niin helppoa, kuin toivoisimme sen olevan. Ihmiset tekevät samoja virheitä mitä tekoälykin tekee. Tekoäly ei oikeastaan ajattele. Se vain etsii ja yhdistelee tietoa eri lähteistä. Ja se mikä tekee tekoälystä jotenkin oudon, on se että tekoäly ei oikeastaan tiedä onko tieto oikeaa vai onko se väärää. Toisin sanoen tekoäly näkee datan, mutta se ei näe suoraan onko data fiktiota vai puhdasta totuutta. Siis mitä tämäkin tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että tekoäly ei suoraan erota sitä, onko esimerkiksi kirja tai mahdollisesti tietokantaan tallennettu filmi oikeasti dataa, jota se voisi hyödyllisesti käyttää. Jos esimerkiksi tekoälyn käyttämässä kansiossa on joku Start Trek-tyyppinen elokuva, niin tekoäly ei tiedä onko tuo filmi totta vai tarua. 

Me ihmiset tiedämme onko Star Trek totta vai tarua. Mutta mekään emme tuota asiaa tiedä automaattisesti. Eli me erotamme faktan fiktiosta siksi, että me opimme että Star Trek on fiktiota. Emme siksi että faktan ja fiktion ero olisi jotenkin myötäsyntyisesti rakennettu meidän aivoihimme. Samoin tekoäly saattaa käyttää vanhentunutta tietoa. Jos tekoälyn käyttämä tieto on kovin vanhaa, niin silloin se ei varmasti saa aikaan yhtään mitään hyödyllistä. Samoin jos tekoäly käyttää huonoa dataa, eli käytettävät dokumentit on kirjoitettu huonoa kieltä käyttäen, niin lopputulos ei varmaan ole kovin hyvää. Yksi varma tapa saada tekoälyprojekti epäonnistumaan on se, että tekoälyagentille annetaan liian suuret oikeudet. 

Eli sen pääsyä järjestelmään ei rajoiteta mitenkään. Toinen tapa on se, että tekoälyn käyttämät kansiot täytetään esimerkiksi parilla ladatulla romaanilla, sekä muutamalla hupielokuvalla. Näin tekoäly saadaan varmasti tekemään asioita, joita se ei muuten tekisi. Ja usein nuo asiat ovat sellaisia, että ne eivät ole myöskään toivottavia. Eli tekoälyä varten kannattaa luoda kansio, jossa on vain sitä dataa, jota tekoäly tarvitsee työssään. Jos siellä on muutakin dataa, niin tekoäly voi varmasti saada aikaan tilanteen, joka voi olla hyvin kiusallinen. Tekoälyn ongelma on siinä, että siltä odotetaan helposti liikaa. Sen oletetaan automaattisesti tietävän kaikki mahdolliset asiat. Ja joku saattaa olettaa sen  kykenevän automaattisesti valitsemaan oikean datan lähteen. 

Kun tekoälylle tehdään kysely, niin unohdetaan että tekoäly ei automaattisesti tee eroa esimerkiksi valtion virallisten kotisivujen ja Aku Ankan välillä. Kyselyiden tekeminen on taito sinällään. Kyselyn yhteydessä kannattaa esimerkiksi määritellä se, minkä tyyppisistä lähteistä tekoäly saa tietoa etsiä. Tekoälyn oikeudet määritellään samalla tavalla kuin ihmisen. Sen käyttämän tiedon pitää olla korkealaatuista, eli samassa kansiossa ei saisi olla esimerkiksi jotain fiktiivistä elokuvaa yhdessä tarvittavan faktan kanssa. 

Tekoäly ei osaa mitään automaattisesti. Unohdetaan se, että tekoälyn pitää samalla tavalla oppia asioita, kuin me opimme. Eli mekin olemme oppineet että Star Trek on fiktiivinen elokuva. Samalla tavalla opimme että Nalle Puh ja Aku Ankka ovat fiktiota. Juuri sen takia meidän kouluissamme käytettävän oppimateriaalin pitää olla tarkastettua. Sen pitää sisältää oikeaa tietoa. Lapsi ei siis automaattisesti tiedä yhtään mitään. Ja tekoälyyn pitää suhtautua kuin lapseen. 

Samoin kuin oppikirjoissa, niin  tekoälyn käyttöön tarkoitettu data pitää olla tarkastettua. Sen pitää olla sellaista, että siitä saadaan selvää. Eli jos esimerkiksi muistiinpanoja halutaan käyttää tekoälyn kouluttamiseen, niin ne pitää kirjoittaa siihen muotoon, että tekoäly myös ymmärtää mitä niissä lukee. Jos dokumentit sisältävät paljon kirjoitus ja muita virheitä, niin tekoäly ei niitä voi käyttää mihinkään hyödylliseen. Eli yksi asia mikä ratkaisee asioita on datan puhtaus. 

Puhdas data on sellaista että siitä on poistettu esimerkiksi Nalle Puhin iltasatu tai muut vastaavat asiat. Kun me nauramme sille, kuinka tekoäly tekee virheitä, niin unohdamme usein sen, että mekin voisimme tehdä virheitä, jos meille ei kerrota että Star Trek on fiktiota. Jos opetamme lapsille että elokuvat ovat totta, niin silloin he varmasti tekevät virheitä. Mikäli lähdemateriaali on kovin vanhaa, niin silloin se varmasti sisältää vanhentunutta tietoa. Eli tekoälylle pitää kertoa, että miten vanhaa tietoa sen pitäisi käyttää. Samoin tietolähteet joita tekoäly käyttää on myös hyvä määritellä. Eli jos esimerkiksi lakia koskevia tekstejä etsitään, niin silloin oikea paikka on Finlex. Jos tuo määritelty paikka on esimerkiksi joku Aku Ankan kotisivu, niin silloin tuo järjestelmä varmasti tekee virheitä. 

Vai tekeekö virheen ihminen, joka ei kerro tekoälylle mistä sen pitäisi tietoa hakea? Samoin tekoälyllä pitää olla käytössään sellaisia parametrejä, joilla se voi määritellä esimerkiksi sen, onko tieto vanhentunutta. Mikäli dokumenttia ei ole avattu 20 vuoteen, niin kannattaako sitä käyttää tekoälyn kouluttamiseen? Kun tekoälyprojekti aloitetaan, niin silloin oma tietovarasta kannattaa puhdistaa vanhentuneesta tiedosta. Tekoälyn käyttöön tarkoitettu aineisto pitää aina tarkastaa. Ja samoin niissä olevat viittaukset kannattaa käydä läpi. 

maanantai 16. marraskuuta 2026

Leipää ja sirkushuveja. Kun kansa ei aina erota sitä, mitä se haluaa ja mitä se tarvitsee.



Kuva: Roomalaiset pidot; Kuopion kaupunginmuseo



Kenen etua kukakin ajaa? Eli kuka on kansa? Tai kenen kansalaisen etua valtio ajaa? 


Joskus armeijassa on ollut sanonta. jätä ajattelu hevosille, kun niillä on suurempi pää. Tuosta ajattelusta voidaan tehdä muunnelma, jätä ajattelu kuninkaalle, hän ajattelee mielellään puolestasi. 

Yhteiskunnassamme puhutaan jatkuvasti siitä, miten jokainen meistä katselee omaa napaansa sekä jättää yhteiset asiat vähemmälle huomiolle. Se mitä tuossa keskustelussa voidaan kaivata on se, että kuka on se, mikä määrittelee yhteisen edun? Eli mitä kansa haluaa, ja mitä kansa tarvitsee ovat joskus kaksi eri asiaa. Kansa voi haluta leipää ja sirkushuveja, mutta tuollaisten tarpeiden tyydyttäminen saattaa ajaa valtiota tilanteeseen, missä todellinen valta luisuu pienen eliitin tai pahimmassa tapauksessa yksittäisen ihmisen käsiin. Ja lopulta edessä on despootti.

Kun hallitsija muuttuu vanhaksi, voi hän saada esimerkiksi Alzheimerin taudin. Ja silloin ei enää jatkuvuudesta ole tietoakaan. Jos ajattelemme että luotamme tai haluamme vahvan johtajan, joka saa kaikki asiat muuttumaan hyväksi sekunnin murto-osassa, niin olemme silloin tuhon tiellä. Me puhumme usein diktatuurista siten, että siellä kaikki asiat ovat paremmin.


Diktaattori voi tehdä päätöksiä nopeammin kuin joku demokraatti. Siis tässä en puhu mistään USAn demokraattisesta puolueesta. Vaan ihmisestä joka antaa kritisoida itseään sekä ihmisestä, joka kuuntelee muiden tahtoa. Rajattomalla vallalla on sellainen vaikutus, että jos ihminen jolla on rajaton valta toimii väärin, niin tuolla väärin toimimisella on vaikutus, että se eskaloituu läpi koko yhteiskunnan. Yhteiskunnan pitää tietää, mitä se tarvitsee. Mutta mitä jos kansan enemmistö päättää, että esimerkiksi valtion pitää tarjota kansalle ilmaista alkoholia? Siinä sitten lupaus, joka  vetoaa johonkin äänestäjiin. Ja tuo lupaus saattaa aiheuttaa vaarallisen reaktion. Siinä valta luisuu muutaman kansankiihottajan käsiin. 

Se että mikä on kenellekin hyväksi ja mikä on pahasta riippuu siitä, että kenestä puhutaan. Kun puolustamme valtion oikeutta päättää itse omista sisäisistä asioistaan, niin unohdamme usein autuaasti, että tuollainen oikeus takaa sen, että Vladimir Putin ja Kim Jong Un pysyvät vallassa. Se takasi aikoinaan myös Josif Stalinin sekä Adolf Hitlerin vallan. Jos valtio perustaa kuolemanleirejä tai harrjoittaa teollista tappamista  omalle alueelleen, niin se on kansainvälisen lain mukaan täysin valtion oma asia. Eli kuten varmaan tiedämme, niin yksinvaltiuden, autorikratian on se, että tuollainen valtio laillistaa sisäisen terrorin. Jos valtio määrittelee jonkin toiminnan lailliseksi, niin se on laillista. Juutalaisvainot eivät olleet rikos Hitlerin Saksassa. 


Joten sen takia esimerkiksi Keskitysleirien komentaja Hans Frank ajatteli ilmeisesti pääsevänsä vapaaksi, ja välittävänsä vastuun, joka hänellä on noista ällöttävistä teoista. Tässä kohdassa voimme tietenkin todeta, että Saksan keskitysleirien kauhut olivat ainakin ulkoisesti ohi silloin, kun Saksa hävisi Toisen maailmansodan. Mutta Neuvostoliiton vankileirien vankien piina jatkui. Kukaan ei vapauttanut Stalinin vankeja. Hän oli voittaja, jonka toiminnan tuolloin saneli julma logiikka. Kun ihmiset eivät saaneet tietää vangeista, jotka oli sijoitettu GULAG-leireille, ja hävinnyt oli tehnyt räikeitä rikoksia ihmisyyttä vastaan, niin kukaan ei vaatinut Stalinin vankien vapauttamista. Eli kun olit voittaja, niin omat syntisi painettiin villaisella. Ja joidenkin mielestä GULAG pitäisi rinnastaa holokaustiin. 

Stalin valitsi liittolaisensa oikein, ja siksi häntä ei koskaan julkisesti rangaistu. Hänen alaisensa kokivat karuja kohtaloita, mutta sanotaan että heistäkin vain kaikkein näkyvimpiä rangaistiin. Stalinin ansioksi voidaan tietenkin laskea esimerkiksi Israelin valtion synnyn. Hän ei vastustanut juutalaisvaltiota, mutta tuo päätös ei johtunut inhimillisyydestä. Hän näki Israelin paikkana, jonne hän voisi siirtää poliittisesti hankalan juutalaisvähemmistön. Eli Israel oli paikka jonne Stalin lähetti hankalat kansalaisensa sekä tietenkin juutalaiset, jotka olivat muodostuneet ongelmaksi itäisen Euroopan uusille kommunistihallinnoille, joiden asenne uskontoihin oli hyvin kielteinen. 

Samasta syystä esimerkiksi myös Etelä-Afrikan apartheid- eli rotuerottelu eli rasistinen hallitus sai pysyä vallassa. Apartheidin aikaan Etelä-Afrikka oli demokraattinen maa siinä mielessä, että 30% ihmisistä eli vain valkoiset olivat äänioikeutettuja. Ja tuo hallitus toimi täysin saamansa mandaatin mukaan, kun valtaosa noista 30% äänesti apartheidin puolesta. Eli tässä nähdään demokratian paradoksi. Demokraattisessa tasavallassa hallituksen sekä parlamentin pitää miellyttää vain äänioikeutettujen enemmistöä. Joten joskus mieleen tulee se, että mitä jos mustat olisivat olleet vähemmistönä tuossa maassa? 


Vähemmistöt ovat asioita joihin voidaan helposti kohdistaa sortotoimia. Oletteko koskaan ajatelleet, että on olemassa ihmisiä, jotka näkevät oikeudettoman vähemmistön ilmaisena työvoimana? Hitlerin Saksassa juutalaiset tarjosivat työvoimaa, jolle ei tarvinnut maksaa. Ja tietenkin vähemmistöjen sorto ei ole myöskään Suomessa täysin vierasta. Eli esimerkiksi romaneja  on poistettu ravintoloista siksi, että he eivät ole miellyttäneet muita asiakkaita. Samoin psykiatrisia potilaita, lapsia sekä alaikäisiä ei aina “muisteta” huomioida, kun päätöksiä tehdään. Ja siksi nuorilta on helpompi leikata kuin eläkeläisiltä. 

Alaikäiset nuoret eivät äänestä, ja siksi heiltä viedyt edut eivät vaikuta niin paljon puolueiden suosioon. Mutta sitten jos ajatellaan esimerkiksi psykiatrisia potilaita, jotka asuvat vaikkapa asuntoloissa, niin heille maksetut tuet palaavat pitkälti takaisin valtiolle eli hyvinvointi alueille. Kun enemmistö sortaa vähemmistöä, niin silloin tietenkin kohtaamme tilanteen, missä sorto on laillista. Vähemmistöjen oikeuksia voidaan aina sortaa väittämällä, että esimerkiksi vähemmistökielen opettajien palkkaamiseen ei ole varaa. Ja sitten kun tuota kieltä puhuu vain pari tuhatta ihmistä, niin silloin tietenkin voidaan ajatella, että tuo määrä ihmisiä ei vaikuta suuresti poliitikon saamaan äänimäärään. Joten tuollaisten kielten ja kulttuurien tappaminen on erittäin houkuttelevaa. Kun kansalta tapetaan kulttuuri, sekä oma kieli. Niin silloin kansaa ei enää ole. 


Ja tietenkin ajattelutapa, että miksi enemmistön pitää opetella vähemmistön kieltä vauhdittaa tällaista kehitystä. Jos esimerkiksi sosiaaliapua käyttäviltä evätään äänioikeus, niin se tietenkin tehostaa segregaatiota. Sosiaalinen rasismi on asia, mikä aiheuttaa railoja yhteiskuntaan. Jos ihminen ei saa äänestää, niin häneltä on todella helppoa leikata taloudellisia etuja. Tällaisessa tapauksessa logiikka on sellaista, että kun toinen ei äänestä, niin hänestä ei tarvitse välittää. 

Kaikki lupaukset kannattaa tietenkin kohdistaa niille, jotka äänestävät. Näin ne jotka äänestävät tuntevat saavansa enemmän. Eli annetaan paljon niille, joilla on jo kaikkea, ja lopulta viedään loputkin pois. Me puhumme mielellämme arvoista. Mutta unohdamme määritellä mitä “arvot” tai “arvopohja” lopulta tarkoittaa. Sana “arvo” voi tarkoittaa myös esimerkiksi sotilasarvoa. Tai se voi tarkoittaa myös asemaa yhtiössä. Samoin “arvopohja” voi tarkoittaa sitä, että ne, joilla on korkeampi asema hierarkkisessa yhteisössä saavat enemmän vaikuttamismahdollisuuksia. 


Suurten yritysten johdon tuki voi auttaa poliitikkoja nousemaan valtaan. Suuret yritykset voivat tarjota paljon työpaikkoja. Joten tällaisten yritysten johdon tuella voidaan tietenkin nostaa valtaan melkein mitä tahansa poliitikkoja. Riittää että he tarjoavat ihmisille toimeentuloa. Ja jos sitten ajatellaan esimerkiksi sitä, että täystyöllisyys estää ihmisiä menemästä kirjastoon, niin tietenkin silloin voimme kohdata sellaisen mallin, jossa ihmiset eivät opiskele, kun heillä ei ole siihen varaa. Jos ihmiset eivät osaa edes lukea, niin heillä ei ole välttämättä mitään kritiikkiä heille jaettua informaatiota kohtaan. Tällainen asetelma missä kansan ei tarvinnut osata lukea nosti aikoinaan Egyptin faaraot sekä Rooman keisarit jumalan asemaan. 

Oppimattomuus on loistava pohja psykologiselle vaikuttamiselle. Kun ihminen ei hallitse kriittistä ajattelua tai tuo sana “kriittinen” samaistetaan sanaan “kielteinen”, niin silloin hän muuttuu helposti johdateltavaksi. Eli ulkoapäin tulevat neuvot ja ohjeet tyrmätään tuolloin ennalta, ja juuri siihen tietyt uskonnolliset yhteisöt pyrkivät. Noissa yhteisöissä saattaa vanhimmilla olla erittäin suuri valta. Ja juuri sen takia esimerkiksi tietyt vihamieliset vaikuttajat pyrkivät tukemaan tällaista kehitystä, jossa kaikki koulutus keskitetään muutamille yksittäisille toimijoille. Yhteen ihmiseen on helpompi vaikuttaa kuin miljoonaan ihmiseen.


Rooman keisarit eivät olleet ensimmäiset eivätkä viimeiset keisarit, joita käytettiin hyväksi. Lähetystöt kertoivat, että heille vihamieliset toimijat olivat kohdelleet roomalaisia epäkunnioittavasti, ja sitten keisari lähti suoraan sotaretkelle. Hänen ei tarvinnut kysyä neuvoja. Eikä myöskään miettiä mitään sen suurempia mutkia. Tuollainen asia olisi ollut heikkoutta. Ja lopulta tuo jatkuva sotiminen vei Rooman vararikkoon. Samoin kukaan ei uskaltanut enää kertoa mitään keisarille, joka saattoi suuttuessaan jopa tappaa. Ihmisten pitäisi joskus ajatella myös asioita, jotka eivät ole heille mieluisia. 

Me emme aina saa tehdä mukavia ja mieluisia asioita, vaan jokainen meistä joutuu joskus astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle. Me kaikki teemme virheitä. Eikä yhteisön ulkopuolelta tuleva neuvo ole aina huono. Siis me emme saa koskaan ajatella, että kaikki mistä me emme nyt vain satu pitämään on väärin. Me kaikki joudumme joskus lähtemään ulos räntäsateeseen. Me voimme aina mennä läpi siitä, mistä aita on matalin. Mutta samalla kohtaamme lopulta tilanteen, jossa tuo helppo tie kostautuu. Jos jätämme koulun kesken joskus 16-vuotiaana, ja saamme silloin parempaa palkkaa kuin muut ikäisemme saavat, niin asia voi olla erittäin upea. 

Saamme kaikkea mukavaa. Mutta entä sitten kun henkilö täyttää 50-vuotta? Tuolloin pitää edelleen lähteä räntäsateeseen puhdistamaan pihoja. Tuolloin pitää edelleen elää tuolla sekatyömiehen palkalla. Joten tietenkin voidaan kysyä, että riittääkö tuo palkka elämiseen? Tai mitä jos yhtiö menee konkurssiiin? Lähdetäänkö sitten suoraan toiseen yhtiöön?  Me voimme ajatella tuosta mallista siten, että koulutus on kuin pelastusvene. Me voimme lähteä valtamerelle laivalla, jossa ei ole pelastusveneitä. Ne vievät todella paljon tilaa. Mutta samalla voimme sitten muistella sitä, että pelastusveneet on tarkoitettu tilanteeseen, jossa kaikki menee pieleen. Jos laiva sattuu törmäämään jäävuoreen ja sen kylki repeytyy hajalle, eivätkä pumput jaksa pitää alusta pinnassa, niin silloin pelastusveneet ovat ihmisten ainoa mahdollisuus. Ne on tarkoitettu hätätilannetta varten. 

Me emme voi koskaan ennakoida kaikkea, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Taloudellinen tilanne sekä yhtiön tilauskanta voivat romahtaa monesta syystä. Ja sitten tuossa tilanteessa seuraa välittömästi työttömyys. Eli mistä sitten elanto, jos työtä ei sitten tulekaan. Siis riittääkö kokemus ja viehätysvoima siihen, että uusi työnantaja kiinnostuu tuosta henkilöstä? Jos tarjolla on paljon samanlaisia hakijoita, niin silloin varmasti viehätysvoima on suurempi valtti, kuin mitä meistä kukaan edes kehtaa myöntää. Eli valintoja tehtäessä kannattaa aina miettiä myös sitä varasuunnitelmaa. Mitä tehdään jos kaikki menee päin seiniä? Sitä minne tuuli kuljettaa ei tiedä kukaan. Mutta aina kannattaa toivoa parasta, ja varautua pahimpaan. Ja tieto ei miestä ojaan kaada. Jos tietoa on, niin sillä voi tehdä vaikutusta vaikka pubivisassa, jos emme muuta käyttöä jollekin egyptologian kurssille löydä. 

Me kaikki valitsemme tien, jota kuljemme. Ja sen minkä taaksemme jätämme, sen edestämme löydämme. Eli nyt vanhoina olemme itse haastattelijoita. Me muistamme silloin ehkä miten meitä kohdeltiin kun etsimme ensimmäistä työpaikkaamme. Ja ehkä haluamme muistaa sitä, että tulevat sukupolvet kohtaavat ne päätökset, joita nyt teemme. Se mikä on lyhyellä tähtäimellä oikein, saattaa muuttua vääräksi hetken kuluttua. Joten meidän pitää tehdä päätöksiä, joista ainakin omat lapsemme voivat pitää. Me olemme heidän hoidettavanaan vanhainkodissa joskus toivon mukaan pitkän ajan kuluttua. Ja silloin kannattaa muistaa se, että mitä heiltä veimme ja mitä heille annoimme. 


perjantai 13. marraskuuta 2026

Mitä opimme tämän päivän Microsoft toimintahäiriöstä?

  



"Palvelut lamauttaneet häiriöt eivät Microsoftin mukaan johdu kyberhyökkäyksestä. Kuva: Rob Engelaar / AOP" (https://yle.fi/a/74-20256866)

Tämänpäiväisen Microsoftin palveluihin kohdistuneen toimintahäiriön kohdalla voidaan taas todeta, että miksi kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että jos kaikki palvelut ovat saman palveluntarjoajan alla, ja tuo palvelu katkeaa silloin seurauksena voi olla katastrofi. Ja mitä me tämän päivän ihmiset osaamme tehdä ilman Teamsia tai pilveen siirrettyjä tekstikäsittelyohjelmia? 

Kun Microsoftin palveluihin tuli häiriö, niin kaikki meni kuten olettaa saattaa, eli puoli Eurooppaa pimeni, koska Microsoft on meidän suurin noita palveluita tarjoava yhtiö. Microsoftin palveluiden katkeaminen on osoitus siitä, miten tuollainen yhtiö voi suoraan katkaista kaikki palvelut, ja miten suuri vaikutus tuollaisella yhtiöllä on meidän jokapäiväiseen elämäämme. Samalla myös tietenkin ainakin suuressa osassa virastoja käytetään Windows-pohjaista tietojenkäsittelyalustaa, tai ainakin suuri osa tuotteista joita käytetään on Microsoftin valmistamia.


"Miehittämättömien ilma-alusten (UAV) torjuntaan tarkoitettuja suurtehoisia mikroaaltoasejärjestelmiä kulkee Taivaallisen rauhan aukion (Tian’anmen-aukion) halki Kiinassa 3. syyskuuta 2025 järjestetyssä voitonpäivän sotilasparaatissa." (Interesting Engineering) 

 Se antaa tuolle yhtiölle mahdollisuuden esimerkiksi vilkaista mitä viranomaiset tekevät sen toimittamilla alustoilla. Tuotteen toimintahäiriö ei välttämättä ole tahallaan aiheutettu. Se voi aiheutua esimerkiksi datakeskusten  sähkönsyötössä tapahtuneista häiriöistä. Tai sitten joku vain tekee vahingossa jonkun väärän kytkennän, ja silloin koko järjestelmä saattaa kaatua. Samoin jos datakeskukseen suunnataan radio tai mikroaaltoja, niin silloin tuo järjestelmä kaatuu aivan varmasti. Yleensä mikroaaltoa on ajateltu käyttää esimerkiksi droneparvia vastaan, mutta samalla tavalla noita autoihin asennettuja välineitä voidaan piilottaa siviilikuorma-autoihin. Ja sitten ne voidaan suunnata datakeskukseen. 

Microsoft ei ole vielä täysin selvittänyt sitä, mikä aiheutti palveluiden katkot. Saattaa olla että jostain syystä joidenkin palvelinten virhetaso on noussut, ja sitten ne ovat kytkeytyneet pois päältä. Ja sitten loput palvelimet kohtasivat liian suuren kuormituksen. Se mikä katkaisi nuo palvelut saattaa olla myös ylikuormittunut reititin. Syy mikä nosti tuota virhetasoa eli erorrolevel-indeksiä saattaa olla kulunut sähköjohto, joka on sitten aiheuttanut sen, että kun palvelin lähettää bittejä, niin tuohon dataan on tullut häiriöitä. Eli kun vastaanottava tietokone lähettää jatkuvasti tietoa, että bitit ovat jotenkin korruptoituneet, niin järjestelmä luulee palvelinten tai reitittimen olevan hajalla. Tai sitten tekoälyn lisääntyvä käyttö on nostanut palvelinten virrankulutusta, sekä sitten ylikuormittanut sähköverkkoa. 

Yle kertoo asiasta seuraavaa:

"Microsoft ei ole vielä kertonut häiriön perimmäistä syytä, ja sen selitys on muuttunut häiriön aikana, uutisoi Euronews.

"Aluksi yhtiö syytti tavallista suurempaa kuormitusta, eli palvelimiin kohdistui huomattavasti normaalia enemmän rasitusta."

"Myöhemmin Microsoft täsmensi, ettei syynä ollut käyttäjämäärän kasvu. Sen sijaan suuri määrä palvelimia oli yllättäen poissa käytöstä, jolloin niiden tehtävät siirtyivät jäljelle jääneille palvelimille."

"Ongelmana on, että kun palvelimet eli ”moottoritien kaistat” avataan uudelleen, kaikki odottanut liikenne tulvii niille, ja koko järjestelmä kaatuu taas, Sky Newsin Manthorpe kertoo. Tämän vuoksi ratkaisun löytäminen on yhtiölle vaikeaa."

"Huomio kohdistui sen jälkeen automaattisiin toimintakuntotarkistuksiin, joiden avulla Microsoft arvioi, pystyykö palvelin käsittelemään liikennettä."

"Microsoftin mukaan toimintakuntotarkistuksissa oli ongelma, jonka vuoksi palvelimet eivät läpäisseet tarkistuksia ja poistuivat käytöstä. Yhtiö kertoi testaavansa asetusten muutosta korjatakseen ongelman."

https://yle.fi/a/74-20256866

https://interestingengineering.com/military/china-100-gigawatt-microwave-weapon

https://yle.fi/a/74-20256866

https://yle.fi/a/74-20256866

https://yle.fi/a/74-20256739

https://yle.fi/a/74-20256760

sunnuntai 1. marraskuuta 2026

Sokrates vihasi demokratiaa, mutta miksi hän vihasi sitä?



Sokrates ajatteli demokratian olevan pahaksi ihmisille. Hän ei kannattanut diktatuuria vaan vastusti sitä demokratiaa, mikä on hänen edessään. Hän näki Ateenassa sen, että taitavat puhujat, sekä heidän taustallaan toimivat sofistit tarjosivat yksinkertaisia vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Hän näki kuinka Ateenalaiset kerran toisensa jälkeen lankesivat noiden puhujien tarjoamiin selityksiin siitä, että ihmisten pitää aina tyytyä siihen, mitä he saavat syntyessään. Ja ongelmat tietenkin johtuivat siitä, että joku yritti olla parempi tai enemmän, kuin mitä hänen syntyperänsä edellytti. 

Ihmisen piti totella kaikessa sitä, joka ajatteli olevansa heidän yläpuolellaan tai Ateenan jumalat suuttuivat. Ihmiset äänestivät sitä, joka lupasi heille enemmän kuin toinen. He lupasivat totella miehiä, jotka lupasivat lasin viiniä päivällä ja siihen sitten vielä leivät päälle. Toinen taas jakoi oman tilansa viiniä kansalle joka ilta, ilmaiseksi.  Se mitä nuo asiat heille sitten maksoivat olivat sodat ja muut vastaavat asiat. Eli jos ihminen ei perehdy ja ajattele sitä, mitä muuta kuin leipää ja sirkushuveja hänelle luvataan, niin hän ei ehkä ajattele silloin omaa parastaan. 

Jos ihminen suoraan myy äänensä viinistä ja leivästä, niin silloin tietenkin hän ei ehkä ajattele sitä, että hän voi joutua sotaan tai tulla tapetuksi siksi, että hän ei ole miellyttänyt vallanpitäjiä. Sokrates sai sitten tuomion tuosta ajattelusta. Hän vastusti Ateenan demokratiaa, mikä oli valtiopetos. Hän villitsi nuorisoa, mutta tuo syyte sitten muutettiin kapinoinnin yllyttämiseksi. Ja tietenkin hän sitten vielä suututti Ateenan jumalat. Sokrates näki sen, mitä muut eivät halunneet nähdä. Hän näki kuinka valta luisui jatkuvasti harvempien ihmisten käsiin. 

Mikäli nuo ihmiset jotka olivat vallassa tekivät virheitä, niin syyllinen löytyi varmasti jostain, joka oli tehnyt muuta kuin kuunnellut saamiaan ohjeita. Tai sitten he sanoivat, että "mehän kerroimme teille näistä asioista ja silloin te tuitte minua". Ja syyllinen epäonnistumiseen oli tietenkin joku Sokrates joka vei ihmisten huomion pois siitä, mitä se jonka he olivat johtajakseen valinneet heille sanoi. Sokrates tuomittiin kuolemaan. Hän sai tuomion siksi, että hän kyseenalaisti Ateenan johtajien tavan johtaa. 

Hän kyseenalaisti sen, että kansa tietää parhaiten. Jos kansa ei yksinkertaisesti kuunnellut muuta kuin viinitarjoilun alkamisajankohtaa, niin tietenkin voidaan kysyä, että miksi  Ateenan johtajat sitten kuuntelivat kansaa? Siksi kai että he saivat kansasta tai jostain filosofista syntipukin, jos he kansan valitsemat johtajat tekivät virheitä. Ja kansaa piti tietenkin miellyttää. Siis Ateenan vaaleissa tärkeintä oli se, mitä ei muistettu sanoa. Tai se minkä esihuutajat peittivät huudollaan alleen. 

Sokrateen ajatus oli se, että kohtuus kaikessa. Hän oli siis sen kannalla, että kaikessa piti aina löytää tasapaino. Valtaa piti seurata velvollisuus. Sofistina Sokrates saattoi opettaa ihmisiä rahasta. Siis syy tähän on se, että hän tarvitsi rahaa elääkseen. Hän saattoi sanella tai kirjoittaa puheita Ateenan poliitikoille. Ja usein sellaiset poliitikot kuin Perikles tai Solon saattoivat unohtaa mainita että heidän puheensa oli  kirjoittanut joku muu. Nuo johtajat kyllä puhuivat mielellään sota-ansioistaan. Mutta esimerkiksi siitä, miten kohtuullista heidän oma elämäntapansa oli. Sokrates saattoi ehkä nolata jotain suurta johtajaa. Ja ehkä hän sen takia joutui juomaan myrkkymaljan. Ehkä yksi syy tuon tuomion ankaruuteen olivat Peloponnesolaissodat, jota silloin raivosivat. 

Sodan alussa Ateenaan iski rutto. Perikles oli määrännyt ateenalaiset muurin sisään. Ja hän oli ajatellut, että koska Ateenalla oli Kreikan vahvin laivasto, niin hän kykeni pitämään kauppatiet avoinna. Ja siksi Sparta ei voinut Ateenaa voittaa. Paitsi estämällä Pireuksen sataman käytön. Perikles kuoli tuohon ruttoon sodan ensimmäisenä vuotena. Perikles uudisti kansanvaltaa siten, että julkisen viran hoitaja saisi palkkaa työstään. Hän voisi näin keskittyä viran hoitamiseen ainakin tuomioistuimissa, ja tuo palkka tai palkkio avasi virat myös köyhille. Samoin päiväpalkkio sille, että ihmiset osallistuivat kansalliskokouksiin avasivat päätöksenteon myös köyhille.

Eli Perikles avasi päätöksentekoa siten, että koko Ateena koki voivansa osallistua valtiolliseen toimintaan. Ja se sitten hitsasi Ateenaa yhteen hetkellä, jolloin sen oli oltava yhtenäinen. Perikles ei uudistanut lakeja siksi, että hän koki tarvetta miellyttää kansaa. Hän teki nuo asiat siksi, että Ateenaa uhkasi uusi vaara. Tuo vaara oli Sparta, sekä alkava Peloponnesolaissota. 

Perikles ja Sokrates elivät samaan aikaan. Saattaa olla että Sokrates oli kysynyt, että miksei Perikles ollut rakentanut leveämpää muuria Ateenan ympärille. Ateenan Pireuksen satamaan kulkenut Pitkä muuri oli loistava ajatus. Mutta tuo muuri oli liian kapea. Ateenan olisi pitänyt myös varmistaa oma ruokahuoltonsa niin, että muurien sisällä olisi ollut viljelysmaata. Samoin karjaa olisi pitänyt voida pitää Ateenan muurien sisällä. Kun Peloponnesolaissodat alkoivat, niin Sokrates oli noin 40-vuotias. Perikles kuoli tuon sodan alussa Ateenan kulkutautiin. Kun sota jatkui, niin Sparta voitti Ateenan maalla. 

He piirittivät Ateenaa, ja Ateenasta tuli riippuvainen mereltä tuotavista tarvikkeista. Ateenaan tuotiin siis pronssia, josta tehtiin miekkoja sekä nuolenkärkiä. Kun spartalaiset vetivät ketjut Pireuksen lahden poikki, ja katkaisivat Ateenan huollon, niin Ateena luhistui sekä ruoan että muiden tarvikkeiden puutteeseen. Ateenan tappio oli siis väistämätön. Kun kaupungin ainoa satama oli eristetty ulkomaailmasta, niin silloin edessä oli lopulta nopea ja kivuton luhistuminen. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peloponnesolaissota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perikles

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokrates

perjantai 9. lokakuuta 2026

Kun ihminen tekee rikoksen, niin häntä pitää rangaista. Mutta rangaistukset ja asenteet muuttuvat. Vai muuttuvatko?


Kun ihminen tekee rikoksen, niin häntä pitää rangaista. Mutta yhteiskunta päättää siitä, mikä on rangaistus ja mikä on rikos. Eli asenteiden korjaaminen voi olla vaikeampaa kuin lain muuttaminen. 

Seilin sairaalasta on tehty elokuva. Siinä nainen viedään Seilin sairaalaan. Syy tähän on siinä, että hän halusi elää vapaata elämää. Ja sitä ei voitu tuolloin 1800-luvun esiteollisessa yhteiskunnassa yksinkertaisesti vain hyväksyä. Tuolloin raiskatut, masentunet sekä "irtolaiset" kuljetettiin helposti mielisairaalaan, koska heille ei ollut sijaa yhteiskunnassa. Mielisairaala oli silloin paikka, jonne siirrettiin ihmiset, joita vain ei voitu hyväksyä. Ja kuten varmaan tiedämme, niin monille ihmisille ja erityisesti naisille mielisairaala oli paikka, jonne jäätiin lopun elämän ajaksi. 

Se oli siis kohtalona erityisesti Seilin sairaalaan lähetyille naisille. Seiliin saattoi joutua prostituoitu, jonka asiakas ei vain viitsinyt maksaa palveluksista. Sinne saatettiin lähettää piika, jota oli seksuaalisesti hyväksikäytetty. Tuolloin perheen kunnia oli asia, mikä oikeutti lähettämään tuollaisen naisen tai tytön pois, jonka ehkä hyvinkin varakkaan perheen jäsen oli saattanut raskaaksi. Eli varmasti oli häpeä, jos joku 50-vuotias perheen isä saattoi 15-vuotiaan piian raskaaksi. Ja tuollainen häpeä oli myös hyvin helppo peittää, eli tyttö lähetettiin muitta mutkitta Seiliin. Tuolloin raiskausta pidettiin suoraan naisen omana vikana. Joten tietenkin oli "hyväksi" että tuollainen ihminen lähetettiin jonnekin mistä kukaan ei häntä kaivannut. Tuolloin hysteeriseksi luokittelu merkitsi eroa yhteiskunnasta. Sekä sulkemista Seilin tai johonkin muuhun laitokseen. 

Ja kun noista asioista luen tänään, niin mietin sitä, että olemmeko oikeastaan yhtään sen parempia kuin ne ihmiset, jotka lähettivät tyttöjä Seiliin? Vielä nykyäänkin psykiatristen potilaiden on vaikea palata yhteiskuntaan. Eli vaikka nykyään hoitomuodot ovat parantuneet, niin tietyt diagnoosit leimaavat ihmistä. Ne saattavat estää pääsyn töihin. Kun lait ja hoitomuodot muuttuivat, niin asenteet pysyivät samoina. Vielä nykyäänkin psykiatristen potilaiden kohdalla puhutaan siitä, miten heidän omaisensa jaksavat. Samalla unohdetaan se, että psykiatristen potilaiden oma jaksaminen saattaa olla vaikeaa. 

Nykyään mielisairaalasta pääsee melko pian pois. Mutta sitten edessä on usein pitkä avohoidon jakso, jonka aikana potilaan tulot voivat olla hyvin pienet. Hän saattaa joutua tulemaan toimeen parilla satasella kuukaudessa. Ja tietenkin hänen omaisilleen voidaan aivan vapaasti kertoa siitä, mikä hänen tilansa oikeastaan on. Potilaan omaa tahtoa ei tarvitse kuunnella. Ja tietenkin esimerkiksi kaiken maailman sarjamurhaajaelokuvat ruokkivat pelkoa siitä, että naapuri surmaa koko lähiön. Kun psykiatrisista potilaista ylipäätään puhutaan, niin silloin puheet kääntyvät johonkin Jammu Siltavuoren kaltaiseen moninkertaiseen rikolliseen, joka sitten surmasi pari lasta. 

Siis nuo "Jammu Sedät" ovat siis niitä keskivertopotilaita, joiden avulla sitten hyväksytetään kaikki muutkin asiat. Kun sitten tuo kaksi pikkutyttöä surmannut mies oli joutunut vankilaan, niin muutaman vuoden päästä alkoivat sitten puheet siitä, kuinka tuo mies oli sovittanut tekonsa. Siinä sitten pidettiin Jammu-Sedän puolta, eikä tavallisten potilaiden oikeusturvaan tullut mitään muutosta. Kun potilas pääsee pois sairaalasta, niin hänet voidaan sitten siirtää avohoitoon, joka kestää lopun elämän. Ja se että entiset kaverit ja jopa sukulaiset kääntävät selkänsä kertoo siitä millainen asenne meillä nykyään on. 

Yhdysvalloissa aiotaan 13 ihmistä tappaneen massamurhaajan teloitus näyttää julkisesti. Seuraavassa tekstin kohdassa sana "me" voidaan korvata sanalla "Amerikkalaiset". 

Me inhoamme Amerikkaa. Kun amerikkalainen massamurhaaja aiotaan teloittaa ampumalla, ja teloitus näytetään suorana, niin me suorastaan kauhistelemme asioita. Samalla unohdamme muutaman asian. Eli miksi emme halua, että teloitus näytetään ihmisille? Pelkäämmekö ehkä sitä, että näemme sen, mitä oikeudenkäyttö oikeasti on. Kun uhri eli teloitettava ammutaan, niin tietenkin asia on raakaa katsottavaa. Mutta pelkäämmekö sitä, että näemme teloituksen koko raakuuden? Pelkäämmekö sitä että seinille roiskuu verta, ja että tilanne, jota katsomme ei olekaan steriili?

Me halveksimme vanginvartijoita sekä pyöveleitä, mutta samalla valitsemme päättäjiä, jotka ruokkivat vankiloita sekä kuolemanjonoa. Siis me yhteiskuntana maksamme noidin ihmisten palkat, jotka vievät rikollisia kuolemaan. Tuomari antaa kuolemantuomittujen tuomiot. Ja nuo ihmiset jotka kävelevät viimeiset metrit heidän kanssaan ovat osia tuosta koneistosta, joka tuomitsee ihmisen kuolemaan. 

Eivätkö ihmiset saisi nähdä tuota toimitusta? Tavalliset ihmiset valitsevat poliitikot, jotka säätävät lakeja. Myös muilla kuin Donald Trumpilla on vastuu yhteiskunnasta. Jos ihmiset haluavat kovia lakeja ja äänestävä kovia argumentteja käyttäviä poliitikkoja, niin heidän pitää nähdä, mitä he saavat aikaan. 

Onko teloitus liian siisti? Hirttämistä on aina kritisoitu siitä, että hirtettävä saattaa kitua. 

Jos ajatellaan Hitlerin asevoimien komentajan Wilhelm Keitelin hirttoa, joka meni "hiukan" pieneen, niin silloin meidän pitää muistaa se, että monissa tapauksissa joissa esimerkiksi partisaaneja hirtettiin, saattoi uhri kitua monta minuuttia. Me muistamme Keitelin kärsimykset. Mutta emme muista niiden miesten ja osittain jopa lasten kärsimystä, joita SS rankaisi Keitelin käskystä esimerkiksi siitä, kun he olivat jättäneet asemansa ilman lupaa. 

Ranskan vallankumouksen aikaan alettiin käyttää giljotiinia. Ihmisen pää irrotettiin  ruumiista. Tuon teloitustavan piti olla humaani. Sen piti minimoida uhrin kärsimykset. Samoin teloituskomppaniaa  pidettiin melko kivuttomana ratkaisuna. Sitten alettiin käyttää kuolettavaa injektiota. Ketä silloin alettiin säästää? Oliko se jonka etua ajateltiin ehkä kuolemaantuomittu? Vai ajateltiinko tuolloin lähinnä tuomareita sekä niitä, jotka vaativat kovia tuomioita? Kun puhumme kuolemantuomiosta, niin me puhumme lopullisuudesta. Ja kuolemantuomiota vastustetaan pitkälti sen lopullisuuden takia. Kuolemantuomiota kannatetaan osittain samasta syystä. Rikollinen on tehnyt teon, joka on lopettanut toisen ihmisen elämän. 

Siis tässä puhun länsimaisesta kuolemanrangaistuksesta, joka on varattu moninkertaisille murhamiehille. Kuolemantuomiota vastustetaan sen brutaalisuuden takia. Samalla kuitenkin unohdetaan että varsinkin USAssa henkilö joka on tehnyt murhan, on tehnyt sen maassa, jossa on kuolemanrangaistus. Eli tuon logiikan mukaan vapaa aseiden kantaminen ja omistaminen vaativat kovaa rikoslakia. Ja ihminen on tehnyt murhan ilman, että kuolemanrangaistus pelottaa häntä. 

Kun käytetään kuolettavaa injektiota, niin uhri eli teloitettava ilmeisesti näyttää nukahtavan. Ja tuo asia saattaa olla vielä vaarallisempaa kuin joku kovan luokan tapa, jossa pää katkotaan. Tässä juuri vähän aikaa sitten kuolettavan pistoksen saanut nainen selvisi hengissä, kun käytettävä kemikaali joutui kudoksiin. Kyseinen nainen on nyt sitten herännyt vankilassa. Hänet tuomittiin 1990-luvulla 19 vuotiaan tytön murhasta. 

Monet sarjamurhaajat onnistuvat teoissaan, koska he ovat niin mukavan tuntuisia. He osaavat lähestyä uhriaan siten, että uhri ei epäile yhtään mitään. Ja sitten kuin tuo ihminen  näyttää todelliset kasvonsa, niin on liian myöhäistä. 

Me ehkä pelkäämme sitä, että näemme kuolemaan tuomitun ihmisen "aivan tavallisena tyyppinä", joka nyt "vain teki tekoja", joita ei voida antaa anteeksi. Jos ajatellaan esimerkiksi sarjamurhaaja Ted Bundya, niin hän varmasti vaikutti myös uhriensa mielestä aivan mukavalta ihmiseltä. Ja sitten totuus paljastui vasta liian myöhään. Jos Bundy ei olisi ollut tavallisen oloinen mies, niin olisiko häntä osattu epäillä, ennen kuin hän alkoi tehdä tekojaan, jotka piirsivät hänen nimensä verellä ja kauhulla ihmisten mieleen. Eli kun näemme kuolemaantuomitun viimeisellä matkallaan, niin näemme hänet steriilissä ympäristössä. Emme näe hänen uhrejaan. Ja samalla unohdamme, että varsinkin Bundyn kaltaiset sosiopaatit ovat loistavia manipuloijia. He osaavat uhriuttaa itseään erittäin tehokkaasti. 

Hän kävelee steriilissä vankilassa kahden vartijan välissä. Ja ehkä joku uskaltaa ajatella, että eikö häntä voinut armahtaa. Joku ehkä kertoo 13 kuolleesta, jotka tuo mies on tappanut. Mutta ketään noista 13 kuolleesta ei voida tietenkään haastatella. Heidän pelkonsa ei välity ihmisten silmille, kun heidät ampunut mies kävelee viimeisiä askeleitaan kohti viimeistä ovea, jonka takana odottaa teloituskomppania. Me unohdamme että me olemme halunneet nuo teloittajat, tuomarit ja vanginvartijat töihin. Me maksamme yhteiskunnassa veroja, joilla noiden ihmisten palkat maksetaan. Me äänestämme ihmiset jotka tekevät päätökset siitä, millaisia lakeja maassamme on. 

torstai 1. lokakuuta 2026

Kuka olikaan Robin Hood?





“James Woodford, Robin Hood, 1952. Patsas Nottinghamissa.” (Wikipedia, Robin Hood)


Pelasiko Robin Hood likaista peliä? 


Wikipedian mukaan. “Robin Hood on englantilaisen tarinaperinteen mukaan Sherwoodin metsissä, Nottinghamin kaupungin läheisyydessä joskus 1100-luvun lopulla tai 1200-luvulla elänyt lainsuojaton ja taitava jousimies, joka varasti rikkailta ja antoi köyhille. Robinin rosvojoukot tunnettiin nimellä ”iloiset veikot”, hänen rakastettunsa oli Marian-neito ja arkkivihollisensa Nottinghamin sheriffi.” (Wikipedia, Robin Hood)


Mutta oliko Robin Hood todellinen ihminen? Saattaa olla niin, että tuohon tarinan hahmoon on liitetty aineksia monista hahmoista, joista osa on elänyt satoja vuosia sen jälkeen, kun nuo eeposten tapahtumat tapahtuivat. Robin saattoi olla hyvin yleinen alempien aatelisten nimi. Eli voidaan olettaa että Robin voisi olla nuorempi veli jollekin alemman aatelisperheen nuoremmalle pojalle. Joillekin hän symboloi oikeudenmukaisuutta. 


Mutta tuo hahmo on paljon monimutkaisempi kuin vain rosvo, joka ryöstää rikkailta ja antoi rahat köyhille. Eräiden tulkintojen mukaan Robin saattoi jopa lavastaa paikallisia syylliseksi tekoihin, joita hän on tehnyt. Eli voimme ehkä ajoittaa osan noista Robin Hoodin tapahtumista tarinan loppukohtauksen avulla, missä kuningas palaa ristiretkeltä noin vuoteen 1272, jolloin Edvard I palasi Englantiin yhdeksännellä ristiretkeltä. Ja kruunattiin Englannin kuninkaaksi Henrik III kuoltua vuoden 1272 marraskuussa. Eli Edvard saapui fyysisesti Englantiin ilmeisesti vuoden 1273 tai 1274 aikana. Ja hänet oli kruunattu poissaolevana. Virallisesti hän sai kruunun Westminster Abbeyssa vuonna 1274. Mutta hän saattoi oleskella maassa sitä ennen, jotta hän saisi selville mahdollisia juonia, joita hänen päänsä menoksi oli ehkä rakennettu. 


Myös seuraava lause Wikipediasta kytkee Robin Hoodin Henrik III kauden loppuun tai Edvard I kauden alkuun. “Vahvistaakseen valtaansa Edvard aloitti laajat tutkimukset palauttaakseen lain ja oikeuden maahan. Ne paljastivatkin laajoja väärinkäytöksiä ja Edvard käynnisti laajat lainsäädäntöuudistukset. (Wikipedia, Edvard I) Eli Nottinghamin Sheriffin väärinkäytökset sekä varastetut sopii hyvin Edvard I:n kauden alkuun. Eli onko Robin Hood ehkä joku Edvardin urkkijoista?


Robin Hoodista kirjoitetaan paljon. Tai siis tuosta myyttisestä miehestä joka ryöstää rikkailta ja antaa rahat köyhille on ainakin ennen kirjoitettu paljon. Oliko hän todellinen henkilö, sitä emme varmaan koskaan saa tietää. Saattaa olla että tarinan Robin Hoodin takana on useita esittäjiä, jotka ehkä ovat maksaneet suojelusta sekä ruoasta metsässä eläville ihmisille. Siis kuka oli tuo myyttinen lainsuojaton?


 Jos yleisimmin filmattua versiota käytetään lähteenä, niin Sir Robin Locksley oli Nottinghamin kreivikunnan Sherwoodin metsän alueen laillinen Sheriffi. Mutta siis tuon tarinan kertoja ei ehkä ollut koskaan edes käynyt Englannissa. Robin Hoodin tarina on muuttunut ilmeisesti useita kertoja jo ensimmäisen version kertojan eläessä. Eli periaatteessa voidaan sanoa, että jokaisella Englannin kylällä on varmaan ainakin joskus ollut oma versio tuosta tarinasta. 


Tuo tarina on siis sopinut ainakin protestanttien propagandaan, jossa korruptoituneiden piispojen suojelema paikallisen sheriffin viran epärehellisin keinoin saanut henkilö ryöstää köyhiä, ja siirtää rahat suoraan omiin taskuihinsa. Kuten joskus olen kirjoittanut, niin Robin Hood on oikeastaan keskiaikainen versio jostain vihreästä baletista, joka voittaa ryhmät, kömpelöt ja jäykät vihollisensa oveluutensa avulla. 


Mutta sitten voidaan ajatella sitä, että onko Robin Hood ehkä sittenkään niin oikeudenmukainen tai altruistinen kuin hänen haluaisimme olevan? Robin Hoodin tarinaa voidaan käsitellä monella eri tavalla. Ehkä Robin Hood ei ole tarkoitettu sankariksi.Voidaan ajatella että Robin ja kumppanit luovuttivat ehkä ryöstösaaliin paikallisille metsän asukkaille, jotta he sulattavat kullan ja sitten myyvät sen eteenpäin. 


Tai ehkä Robin Hoodin peli on vielä likaisempaa Ehkä hän kätki ryöstämällä saadun omaisuuden noiden Sherwoodin ihmisten alueelle, ja tarkoitus oli lavastaa heidät syylliseksi noihin tekemiinsän ryöstöihin. Jos noita rahoja olisi löytynyt noiden ihmisten pihalta, niin seuraukset olisivat erittäin ankarat. Heidät olisi teloitettu muitta mutkitta ja näin olisi päästy eroon ikävistä todistajista. 


Yksi Robin Hoodin apulaisista on “Puna Will” josta voidaan tietenkin vetää yhteys William Hesselrigiiin. Joka kaatui William Wallace johtaman Skotlannin kapinan yhteydessä Lanarkin taistelussa vuonna 1297. Samoin voisimme sanoa, että tuo hahmo saattaa myös viitata William Wallaceen (1270-1305), joka ajoi Skotlannin itsenäisyyttä. Wallace teloitettiin vuonna 1305 sen jälkeen kun hänet otettiin kiinni, ja vietiin Lontoon Towerin linnaan oikeuteen, jossa Kuningas Edvard I tuomitsi hänet kuolemaan. Wallacea häpäistiin sekä ennen että jälkeen kuoleman.


Tarkoitus oli näyttää muille, mitä tehdään niille, jotka vastustavat Englannin kruunua. Eli onko tuo Robin Hood todellisuudessa skotti? Vai oliko hänen esikuvanaaan todellisuudessa toiminut saksalainen ritari Florian Geyer, joka eli noin 200 vuotta tuon mahdollisesti ainakin osittain kuvitteellisen hahmon jälkeen. 


Eli jos Robin oli ritari joka palasi ristiretkeltä, niin hän olisi palanut tuolta retkeltä ehkä vuoden 1260-1300 välillä. Edvard I neuvotteli yhdeksännen ristiretken lopulla rauhan kristittyjen sekä muslimien välille. Tuolla ristiretkellä Edvard oli vain prinssi, mutta vuonna 1272 hänet kruunattiin Englannin kuninkaaksi, kun hänen isänsä kuningas Henrik III oli kuollut. Eli varsinkin tarinan lopussa tapahtuva kuninkaan paluu viittaa Edvard I aikaan. 


Edvard I oli tätä ennen joutunut sulttaani Baibarsin lähettämien salamurhaajien suorittaman attentaatin kohteeksi. Hänen ritarinsa voittivat nuo salamurhaajat, mutta joidenkin mielestä Henrik III joutui myös salamurhan kohteeksi. Eli olisiko Bairbas kyennyt lähettämään assasiininsa murhaamaan Englannissa oleskelevan Henrik-kuninkaan. 


Siis tuohon Lanarkin taisteluun liittyy erittäin mielenkiintoinen yksityiskohta. William Wallacen ja William Hesselrigin etunimet olivat samat. 


Oliko William Wallacen ja William Hesselrigin samat etunimet oikeasti sattumaa? Voittiko Wallace tuon taistelun siksi, että joku lähellä kuningasta 


Ja onko tuo tarina sitten oikeasti kerrottu varoitukseksi? Varsinkin tarinan loppu, jossa Robin laskeutuu polvelle kuninkaan edessä, joka saapuu ikään kuin sopivasti paikalle viittaa propagandistiseen tarkoitukseen. Eli voidaan ajatella että kuningas on odotellut sivummalla ja seurannut Sheriffin ja Robinin kamppailua. Eli hän on odottanut sitä, että kuka voittaa taistelun. Ja sitten hän on voinut liittoutua voittajien kanssa. 


Siis jos ajatellaan että Robin Hood on henkilö, joka on osittain kirjoitettu propagandaa varten, niin varmasti voidaan myös olettaa, että yksi tuon tarinan myyttisen sankarin esikuvista on ollut saksalainen ritari Florian Geyer. Tuolloin voidaan ajatella että ehkä Robin Hood on ollut provokaattori. Agent Provocateur jonka tehtävänä on ollut yllyttää ihmisiä kapinaan. Sen jälkeen kun yllytys on onnistunut, niin nuo kapinoitsijat on helppoa kukistaa kuninkaan joukkojen toimesta. Ja tuon toiminnan määräjille ryöstöt olisivat olleet hyvä tekosyy näille toimille, joissa suuri määrä ihmisiä olisi voinut saada surmansa. 


Eli oliko Robin Hoodin hahmon takana todellisuudessa saksalainen ritari, Florian Geyer (n. 1490-1525). Noista Lanarkin taistelun päivistä olisi tuolloin kulunut noin 200 vuotta. Kukaan ei ollut enää kertomassa siitä, mitä Lanarkissa tapahtui vuonna 1297. Eikä kukaan Saksassa ollut koskaan edes kuullut mistään William Hesselrigista tai William Wallacesta. Florian Geyer otti osaa talonpoikaiskapinaan. Hän oli ritari joka oli kääntynyt luterilaisuuden. Eli hän oli hahmona hyvin samankaltainen kuin Robin Hood. 


Mutta siis kuten tiedämme, niin Robinin tarina on hyvin monitahoinen kertomus. Esimerkiksi jousi ja nuoli ovat tuossa tarinassa keskeisessä asemassa. Robin myös ostaa suosiota rahalla, jonka hän on ryöstänyt. Tietenkin osa kohtauksista on ainakin elokuvissa melko absurdeja. Eli eivätkö nuo metsien miehet muka osaa itse käsitellä noita välineitä? Jos ajatellaan sitä, miten noita kirjoituksia halutaan lukea, niin voi olla että päähenkilö ei ehkä edes tunnistaisi itseään niistä, vaikka hän olisikin todellinen henkilö. 


https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_I_(Englanti)



https://fi.wikipedia.org/wiki/Florian_Geyer



https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_III_(Englanti)



https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket



https://fi.wikipedia.org/wiki/Robin_Hood



https://historica.fandom.com/wiki/William_Heselrig



https://fi.wikipedia.org/wiki/William_Wallace



maanantai 21. syyskuuta 2026

F-35n osia on päätynyt Hong-Kongiin.



F-35-hävittäjän salaisia osia on voinut päätyä Kiinan tiedustelun käsiin. Eli noita osia on ainakin Helsingin Sanomien Politicolta saamien tietojen mukaan rahdattu HongKongiin. Ja nuo hävittäjän osat ovat voineet sitten joutua myös Kiinan tiedustelun analysoitaviksi. Noiden mahdollisesti kiinalaisten käsiin päätyneiden osien tarkkaa laatua ei olla kerrottu. Jos F-35n pintamateriaalia päätyy vihamielisen tiedustelun käsiin, niin noiden osien avulla tuo vihamielinen taho voi kehitellä tutkan, joka pystyy murtamaan F-35n suojauksen. 

Eli kaapatun pintamateriaalin avulla voidaan hävittäjän stealth teknologia hakkeroida. Tuo virhe oli kuulemma tapahtunut jo viime kesänä, ja aina on mahdollista että esimerkiksi hakkerit voivat kääntää salaisia materiaaleja sisältäviä kuljetuskontteja vääriin satamiin. F-35n kohdalla ongelmaksi on muodostunut valtavan logistiikkaketjun hallinta.  Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Pentagon ja Lockheed Martin-yhtiö ovat hävittäneet jopa miljoona osaa vuodesta 2018 alkaen. Pentagonin logistiikalta on tällä hetkellä kadoksissa ruuveja sekä kokonaisia moottoreita. 

F-35 ei ole vain amerikkalainen hävittäjä. Se on usean valtion projekti. Sen varaosia valmistetaan useissa eri maissa, ja tuo sama asia voi olla sekä ohjelman vahvuus että myös ohjelman heikkous. Logistiikka on useiden valmistaja maiden takia valtava. Ja tuota logistiikkaa on mahdotonta valvoa. 

Periaatteessa jos yksikin ruuvi joutuu vääriin käsiin, niin vihamielinen toimija voi kehittää akustista asetta, joka laittaa hävittäjän ruuvit värähtelemään. Tuo värähtely saa aikaan sen, että koneen runkoon voi tulla halkeamia. Se että näin tärkeiden koneiden osia katoaa ei ole kovin hyvä asia.  Noiden kadonneiden osien avulla voidaan luoda välineitä jotka vaurioittavat F-35 hävittäjän runkoa. 

“Suomessa F-35-hävittäjien yhdeksi vahvuudeksi on katsottu se, että niitä on käytössä monessa maassa. Sen on sanottu helpottavan esimerkiksi huolto- ja varaosalogistiikkaa. Sen sijaan vähemmän on puhuttu siitä, millaisia riskejä muodostuu siitä, että koneiden valmistus ja huoltologistiikka on hajautettu moniin valtioihin.” (HS)

"GAO katsoi vuoden 2023 raportissaan, että F-35-koneiden osien katoamisen taustalla olikin F-35-järjestelmän logistiikan poikkeuksellisen monimutkaiset toimitusketjut. Niiden valvonta on vaikeaa.”(HS)

Monimutkaisen logistiikan tarkoitus on taata osien saatavuus. Samoin sen tarkoitus on taata kuljetusten turvallisuus. Jos väärät ihmiset kykenevät ennakoimaan noiden kuljetusten reitit, niin edessä voi olla katastrofaalinen tilanne. Jos osia valmistetaan vain yhdessä paikassa, niin yksi drone-isku voi tehdä noiden varaosien tuotannosta mahdottoman. Samoin jos esimerkiksi Venäjän tiedustelun agentit kykenevät seuraamaan noiden osien kuljetusta, niin he voivat yrittää kaapata no osat. Eli he voivat käyttää välikäsiä kun Afrikkalaisia merirosvoja tuon operaation toimeenpanemiseen. 

Stealth-koneiden osat ovat erittäin haluttuja pimeillä markkinoilla. Eli tietyt valtiot maksavat niistä hyvin. Esimerkiksi jonkun maan tiedustelu saattaa yrittää värvätä esimerkiksi Somalian merirosvoja kaappaamaan noita kuljetuskontteja. Nuo paikalliset alihankkijat eivät ehkä tee tekojaan suoraan FSBn määrääyksestä. He voivat myös toimia oma-aloitteisesti ja sitten yrittää myydä noita osia esimerkiksi Venäjälle, ja vastapalvelukseksi Venäjältä voidaan pyytää erilaisia aseita sekä ehkä kultaa, sekä timantteja maksuksi. 

Se mihin Venäjä nuo koneen osat sitten tuomittaisi on eri asia. Uskoisin että Kiina ei panisi pientä lahjaa kuten F-35n keulaosaa pahaksi. Siis jos joku muu tekee likaisen työn, niin silloin omat kädet pysyvät puhtaina. Ja tällä hetkellä Putin on kansainvälinen paha poika. Samoin Kim Jong Un on päässyt kansainvälisten pahisten lyömättömään kärkijoukkoon. Eli joku afrikkalainen toimija voi kaupata ryöstettyjä F-35n osia esimerkiksi vastineeksi muutamasta ohjuksesta. Ja kulta sekä timantit ovat niitä asioita, joilla kansainvälisiä rikollisia voidaan houkutella ryöstämään noita huippusalaisia koneenosia. 

Kun puhutaan osista, joiden arvo on mittaamaton. Eli jos F-35n steealth-ominaisuudet voidaan niiden avulla hakkeroida, niin tietenkin on aina vastassa pahisten ketju. On valtioita joilla on rahaa. Ja noilla valtioilla on halua maksaa niistä osista. Esimerkiksi Iran ja moni muu maa varmasti haluavat ydinaseita. Ja ydinaseiden sekä kemiallisten aseiden valmistamiseen tarvittava teknologia on sitä, mitä Venäjällä olisi tarjota. Juuri ryöstön mahdollisuus on asia, minkä takia kuljetusketjut ovat niin monimutkaisia. Jos joku kykenee murtamaan tuon ketjun, niin hän saattaa sitten kyetä myös varastamaan noita osia. Mikäli vääriä osia päätyy vääriin käsiin, voi koko F-35 ohjelma kaatua. 

Siis F-35 koneiden logistiikka ei ole mikään Mercedes Benz-autojen kuljetus. Kyseessä on erittäin korkeasti salattujen sekä valtion turvallisuuden kannalta tärkeiden komponenttien sekä materiaalien kuljetuksesta. Yksikin tuollainen osa väärissä käsissä voi aiheuttaa valtaan määrän tappioita omille joukoille. 


https://www.hs.fi/maailma/art-2000012286833.html


Kumpi tekee virheitä, tekoäly vai ihminen?

Me usein kuvittelemme, että meidän ei tarvitse opetella sellaisia asioita, kuin että Aku Ankka on fiktiota. Mutta tuolloin me erehdymme tuos...