keskiviikko 18. marraskuuta 2026

Kumpi tekee virheitä, tekoäly vai ihminen?


Me usein kuvittelemme, että meidän ei tarvitse opetella sellaisia asioita, kuin että Aku Ankka on fiktiota. Mutta tuolloin me erehdymme tuosta asiasta. Meille on oikeasti opetettu se, että Aku Ankka on fiktiivinen hahmo. Ja juuri tuollaisten asioiden unohtaminen saa tekoälyt tekemään virheitä. Aivan samalla tavalla kuin ihminen, on tekoäly riippuvainen tiedosta jota sille annetaan. Jos emme muista kertoa tekoälylle, että Aku Ankka on fiktiota, niin tekoäly ei tuota asiaa oikeasti erota. Samoin me emme tuota asiaa erottaisi, jos meille ei sitä opeteta. Ja esimerkiksi opettaja joka opettaisi Aku Ankan olevan totta voisi aiheuttaa tilanteen, jossa lapsi oikeasti pitää tuota sarjakuvalehteä uutisena. 

Tekoälylle pitää oikeasti opettaa kaikki asiat, mutta suurin osa niistä taidoista, joita käytämme päivittäin ovat opittuja. Meillä on tietenkin synnynnäisiä fobioita kuten hämähäkin pelko. Nuo fobiat ovat syntyneet joskus kauan ennen luolamiesten aikaa. Mutta tieto siitä, että Aku Ankka on fiktiota ei ole mikään myötäsyntyinen tieto. 

Tekoälyn kouluttamisessa datan laatu ratkaisee tuloksen. Eli tekoäly joka käyttää luotettavia lähteitä tai asiantuntijoiden tarkastamaa dataa varmasti osaa tehdä työn hyvin, jos tehtävät annetaan sille huonosti. Eli jos käytettäviä datan lähteitä ei määritellä, niin silloin tekoäly varmasti tekee virheitä. Virheitä syntyy silloin kun tekoälyn käyttämä data on väärää tai se on muuten huonolaatuista. 

Tekoälyn käyttö ei ole aivan niin helppoa, kuin toivoisimme sen olevan. Ihmiset tekevät samoja virheitä mitä tekoälykin tekee. Tekoäly ei oikeastaan ajattele. Se vain etsii ja yhdistelee tietoa eri lähteistä. Ja se mikä tekee tekoälystä jotenkin oudon, on se että tekoäly ei oikeastaan tiedä onko tieto oikeaa vai onko se väärää. Toisin sanoen tekoäly näkee datan, mutta se ei näe suoraan onko data fiktiota vai puhdasta totuutta. Siis mitä tämäkin tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että tekoäly ei suoraan erota sitä, onko esimerkiksi kirja tai mahdollisesti tietokantaan tallennettu filmi oikeasti dataa, jota se voisi hyödyllisesti käyttää. Jos esimerkiksi tekoälyn käyttämässä kansiossa on joku Start Trek-tyyppinen elokuva, niin tekoäly ei tiedä onko tuo filmi totta vai tarua. 

Me ihmiset tiedämme onko Star Trek totta vai tarua. Mutta mekään emme tuota asiaa tiedä automaattisesti. Eli me erotamme faktan fiktiosta siksi, että me opimme että Star Trek on fiktiota. Emme siksi että faktan ja fiktion ero olisi jotenkin myötäsyntyisesti rakennettu meidän aivoihimme. Samoin tekoäly saattaa käyttää vanhentunutta tietoa. Jos tekoälyn käyttämä tieto on kovin vanhaa, niin silloin se ei varmasti saa aikaan yhtään mitään hyödyllistä. Samoin jos tekoäly käyttää huonoa dataa, eli käytettävät dokumentit on kirjoitettu huonoa kieltä käyttäen, niin lopputulos ei varmaan ole kovin hyvää. Yksi varma tapa saada tekoälyprojekti epäonnistumaan on se, että tekoälyagentille annetaan liian suuret oikeudet. 

Eli sen pääsyä järjestelmään ei rajoiteta mitenkään. Toinen tapa on se, että tekoälyn käyttämät kansiot täytetään esimerkiksi parilla ladatulla romaanilla, sekä muutamalla hupielokuvalla. Näin tekoäly saadaan varmasti tekemään asioita, joita se ei muuten tekisi. Ja usein nuo asiat ovat sellaisia, että ne eivät ole myöskään toivottavia. Eli tekoälyä varten kannattaa luoda kansio, jossa on vain sitä dataa, jota tekoäly tarvitsee työssään. Jos siellä on muutakin dataa, niin tekoäly voi varmasti saada aikaan tilanteen, joka voi olla hyvin kiusallinen. Tekoälyn ongelma on siinä, että siltä odotetaan helposti liikaa. Sen oletetaan automaattisesti tietävän kaikki mahdolliset asiat. Ja joku saattaa olettaa sen  kykenevän automaattisesti valitsemaan oikean datan lähteen. 

Kun tekoälylle tehdään kysely, niin unohdetaan että tekoäly ei automaattisesti tee eroa esimerkiksi valtion virallisten kotisivujen ja Aku Ankan välillä. Kyselyiden tekeminen on taito sinällään. Kyselyn yhteydessä kannattaa esimerkiksi määritellä se, minkä tyyppisistä lähteistä tekoäly saa tietoa etsiä. Tekoälyn oikeudet määritellään samalla tavalla kuin ihmisen. Sen käyttämän tiedon pitää olla korkealaatuista, eli samassa kansiossa ei saisi olla esimerkiksi jotain fiktiivistä elokuvaa yhdessä tarvittavan faktan kanssa. 

Tekoäly ei osaa mitään automaattisesti. Unohdetaan se, että tekoälyn pitää samalla tavalla oppia asioita, kuin me opimme. Eli mekin olemme oppineet että Star Trek on fiktiivinen elokuva. Samalla tavalla opimme että Nalle Puh ja Aku Ankka ovat fiktiota. Juuri sen takia meidän kouluissamme käytettävän oppimateriaalin pitää olla tarkastettua. Sen pitää sisältää oikeaa tietoa. Lapsi ei siis automaattisesti tiedä yhtään mitään. Ja tekoälyyn pitää suhtautua kuin lapseen. 

Samoin kuin oppikirjoissa, niin  tekoälyn käyttöön tarkoitettu data pitää olla tarkastettua. Sen pitää olla sellaista, että siitä saadaan selvää. Eli jos esimerkiksi muistiinpanoja halutaan käyttää tekoälyn kouluttamiseen, niin ne pitää kirjoittaa siihen muotoon, että tekoäly myös ymmärtää mitä niissä lukee. Jos dokumentit sisältävät paljon kirjoitus ja muita virheitä, niin tekoäly ei niitä voi käyttää mihinkään hyödylliseen. Eli yksi asia mikä ratkaisee asioita on datan puhtaus. 

Puhdas data on sellaista että siitä on poistettu esimerkiksi Nalle Puhin iltasatu tai muut vastaavat asiat. Kun me nauramme sille, kuinka tekoäly tekee virheitä, niin unohdamme usein sen, että mekin voisimme tehdä virheitä, jos meille ei kerrota että Star Trek on fiktiota. Jos opetamme lapsille että elokuvat ovat totta, niin silloin he varmasti tekevät virheitä. Mikäli lähdemateriaali on kovin vanhaa, niin silloin se varmasti sisältää vanhentunutta tietoa. Eli tekoälylle pitää kertoa, että miten vanhaa tietoa sen pitäisi käyttää. Samoin tietolähteet joita tekoäly käyttää on myös hyvä määritellä. Eli jos esimerkiksi lakia koskevia tekstejä etsitään, niin silloin oikea paikka on Finlex. Jos tuo määritelty paikka on esimerkiksi joku Aku Ankan kotisivu, niin silloin tuo järjestelmä varmasti tekee virheitä. 

Vai tekeekö virheen ihminen, joka ei kerro tekoälylle mistä sen pitäisi tietoa hakea? Samoin tekoälyllä pitää olla käytössään sellaisia parametrejä, joilla se voi määritellä esimerkiksi sen, onko tieto vanhentunutta. Mikäli dokumenttia ei ole avattu 20 vuoteen, niin kannattaako sitä käyttää tekoälyn kouluttamiseen? Kun tekoälyprojekti aloitetaan, niin silloin oma tietovarasta kannattaa puhdistaa vanhentuneesta tiedosta. Tekoälyn käyttöön tarkoitettu aineisto pitää aina tarkastaa. Ja samoin niissä olevat viittaukset kannattaa käydä läpi. 

maanantai 16. marraskuuta 2026

Leipää ja sirkushuveja. Kun kansa ei aina erota sitä, mitä se haluaa ja mitä se tarvitsee.



Kuva: Roomalaiset pidot; Kuopion kaupunginmuseo



Kenen etua kukakin ajaa? Eli kuka on kansa? Tai kenen kansalaisen etua valtio ajaa? 


Joskus armeijassa on ollut sanonta. jätä ajattelu hevosille, kun niillä on suurempi pää. Tuosta ajattelusta voidaan tehdä muunnelma, jätä ajattelu kuninkaalle, hän ajattelee mielellään puolestasi. 

Yhteiskunnassamme puhutaan jatkuvasti siitä, miten jokainen meistä katselee omaa napaansa sekä jättää yhteiset asiat vähemmälle huomiolle. Se mitä tuossa keskustelussa voidaan kaivata on se, että kuka on se, mikä määrittelee yhteisen edun? Eli mitä kansa haluaa, ja mitä kansa tarvitsee ovat joskus kaksi eri asiaa. Kansa voi haluta leipää ja sirkushuveja, mutta tuollaisten tarpeiden tyydyttäminen saattaa ajaa valtiota tilanteeseen, missä todellinen valta luisuu pienen eliitin tai pahimmassa tapauksessa yksittäisen ihmisen käsiin. Ja lopulta edessä on despootti.

Kun hallitsija muuttuu vanhaksi, voi hän saada esimerkiksi Alzheimerin taudin. Ja silloin ei enää jatkuvuudesta ole tietoakaan. Jos ajattelemme että luotamme tai haluamme vahvan johtajan, joka saa kaikki asiat muuttumaan hyväksi sekunnin murto-osassa, niin olemme silloin tuhon tiellä. Me puhumme usein diktatuurista siten, että siellä kaikki asiat ovat paremmin.


Diktaattori voi tehdä päätöksiä nopeammin kuin joku demokraatti. Siis tässä en puhu mistään USAn demokraattisesta puolueesta. Vaan ihmisestä joka antaa kritisoida itseään sekä ihmisestä, joka kuuntelee muiden tahtoa. Rajattomalla vallalla on sellainen vaikutus, että jos ihminen jolla on rajaton valta toimii väärin, niin tuolla väärin toimimisella on vaikutus, että se eskaloituu läpi koko yhteiskunnan. Yhteiskunnan pitää tietää, mitä se tarvitsee. Mutta mitä jos kansan enemmistö päättää, että esimerkiksi valtion pitää tarjota kansalle ilmaista alkoholia? Siinä sitten lupaus, joka  vetoaa johonkin äänestäjiin. Ja tuo lupaus saattaa aiheuttaa vaarallisen reaktion. Siinä valta luisuu muutaman kansankiihottajan käsiin. 

Se että mikä on kenellekin hyväksi ja mikä on pahasta riippuu siitä, että kenestä puhutaan. Kun puolustamme valtion oikeutta päättää itse omista sisäisistä asioistaan, niin unohdamme usein autuaasti, että tuollainen oikeus takaa sen, että Vladimir Putin ja Kim Jong Un pysyvät vallassa. Se takasi aikoinaan myös Josif Stalinin sekä Adolf Hitlerin vallan. Jos valtio perustaa kuolemanleirejä tai harrjoittaa teollista tappamista  omalle alueelleen, niin se on kansainvälisen lain mukaan täysin valtion oma asia. Eli kuten varmaan tiedämme, niin yksinvaltiuden, autorikratian on se, että tuollainen valtio laillistaa sisäisen terrorin. Jos valtio määrittelee jonkin toiminnan lailliseksi, niin se on laillista. Juutalaisvainot eivät olleet rikos Hitlerin Saksassa. 


Joten sen takia esimerkiksi Keskitysleirien komentaja Hans Frank ajatteli ilmeisesti pääsevänsä vapaaksi, ja välittävänsä vastuun, joka hänellä on noista ällöttävistä teoista. Tässä kohdassa voimme tietenkin todeta, että Saksan keskitysleirien kauhut olivat ainakin ulkoisesti ohi silloin, kun Saksa hävisi Toisen maailmansodan. Mutta Neuvostoliiton vankileirien vankien piina jatkui. Kukaan ei vapauttanut Stalinin vankeja. Hän oli voittaja, jonka toiminnan tuolloin saneli julma logiikka. Kun ihmiset eivät saaneet tietää vangeista, jotka oli sijoitettu GULAG-leireille, ja hävinnyt oli tehnyt räikeitä rikoksia ihmisyyttä vastaan, niin kukaan ei vaatinut Stalinin vankien vapauttamista. Eli kun olit voittaja, niin omat syntisi painettiin villaisella. Ja joidenkin mielestä GULAG pitäisi rinnastaa holokaustiin. 

Stalin valitsi liittolaisensa oikein, ja siksi häntä ei koskaan julkisesti rangaistu. Hänen alaisensa kokivat karuja kohtaloita, mutta sanotaan että heistäkin vain kaikkein näkyvimpiä rangaistiin. Stalinin ansioksi voidaan tietenkin laskea esimerkiksi Israelin valtion synnyn. Hän ei vastustanut juutalaisvaltiota, mutta tuo päätös ei johtunut inhimillisyydestä. Hän näki Israelin paikkana, jonne hän voisi siirtää poliittisesti hankalan juutalaisvähemmistön. Eli Israel oli paikka jonne Stalin lähetti hankalat kansalaisensa sekä tietenkin juutalaiset, jotka olivat muodostuneet ongelmaksi itäisen Euroopan uusille kommunistihallinnoille, joiden asenne uskontoihin oli hyvin kielteinen. 

Samasta syystä esimerkiksi myös Etelä-Afrikan apartheid- eli rotuerottelu eli rasistinen hallitus sai pysyä vallassa. Apartheidin aikaan Etelä-Afrikka oli demokraattinen maa siinä mielessä, että 30% ihmisistä eli vain valkoiset olivat äänioikeutettuja. Ja tuo hallitus toimi täysin saamansa mandaatin mukaan, kun valtaosa noista 30% äänesti apartheidin puolesta. Eli tässä nähdään demokratian paradoksi. Demokraattisessa tasavallassa hallituksen sekä parlamentin pitää miellyttää vain äänioikeutettujen enemmistöä. Joten joskus mieleen tulee se, että mitä jos mustat olisivat olleet vähemmistönä tuossa maassa? 


Vähemmistöt ovat asioita joihin voidaan helposti kohdistaa sortotoimia. Oletteko koskaan ajatelleet, että on olemassa ihmisiä, jotka näkevät oikeudettoman vähemmistön ilmaisena työvoimana? Hitlerin Saksassa juutalaiset tarjosivat työvoimaa, jolle ei tarvinnut maksaa. Ja tietenkin vähemmistöjen sorto ei ole myöskään Suomessa täysin vierasta. Eli esimerkiksi romaneja  on poistettu ravintoloista siksi, että he eivät ole miellyttäneet muita asiakkaita. Samoin psykiatrisia potilaita, lapsia sekä alaikäisiä ei aina “muisteta” huomioida, kun päätöksiä tehdään. Ja siksi nuorilta on helpompi leikata kuin eläkeläisiltä. 

Alaikäiset nuoret eivät äänestä, ja siksi heiltä viedyt edut eivät vaikuta niin paljon puolueiden suosioon. Mutta sitten jos ajatellaan esimerkiksi psykiatrisia potilaita, jotka asuvat vaikkapa asuntoloissa, niin heille maksetut tuet palaavat pitkälti takaisin valtiolle eli hyvinvointi alueille. Kun enemmistö sortaa vähemmistöä, niin silloin tietenkin kohtaamme tilanteen, missä sorto on laillista. Vähemmistöjen oikeuksia voidaan aina sortaa väittämällä, että esimerkiksi vähemmistökielen opettajien palkkaamiseen ei ole varaa. Ja sitten kun tuota kieltä puhuu vain pari tuhatta ihmistä, niin silloin tietenkin voidaan ajatella, että tuo määrä ihmisiä ei vaikuta suuresti poliitikon saamaan äänimäärään. Joten tuollaisten kielten ja kulttuurien tappaminen on erittäin houkuttelevaa. Kun kansalta tapetaan kulttuuri, sekä oma kieli. Niin silloin kansaa ei enää ole. 


Ja tietenkin ajattelutapa, että miksi enemmistön pitää opetella vähemmistön kieltä vauhdittaa tällaista kehitystä. Jos esimerkiksi sosiaaliapua käyttäviltä evätään äänioikeus, niin se tietenkin tehostaa segregaatiota. Sosiaalinen rasismi on asia, mikä aiheuttaa railoja yhteiskuntaan. Jos ihminen ei saa äänestää, niin häneltä on todella helppoa leikata taloudellisia etuja. Tällaisessa tapauksessa logiikka on sellaista, että kun toinen ei äänestä, niin hänestä ei tarvitse välittää. 

Kaikki lupaukset kannattaa tietenkin kohdistaa niille, jotka äänestävät. Näin ne jotka äänestävät tuntevat saavansa enemmän. Eli annetaan paljon niille, joilla on jo kaikkea, ja lopulta viedään loputkin pois. Me puhumme mielellämme arvoista. Mutta unohdamme määritellä mitä “arvot” tai “arvopohja” lopulta tarkoittaa. Sana “arvo” voi tarkoittaa myös esimerkiksi sotilasarvoa. Tai se voi tarkoittaa myös asemaa yhtiössä. Samoin “arvopohja” voi tarkoittaa sitä, että ne, joilla on korkeampi asema hierarkkisessa yhteisössä saavat enemmän vaikuttamismahdollisuuksia. 


Suurten yritysten johdon tuki voi auttaa poliitikkoja nousemaan valtaan. Suuret yritykset voivat tarjota paljon työpaikkoja. Joten tällaisten yritysten johdon tuella voidaan tietenkin nostaa valtaan melkein mitä tahansa poliitikkoja. Riittää että he tarjoavat ihmisille toimeentuloa. Ja jos sitten ajatellaan esimerkiksi sitä, että täystyöllisyys estää ihmisiä menemästä kirjastoon, niin tietenkin silloin voimme kohdata sellaisen mallin, jossa ihmiset eivät opiskele, kun heillä ei ole siihen varaa. Jos ihmiset eivät osaa edes lukea, niin heillä ei ole välttämättä mitään kritiikkiä heille jaettua informaatiota kohtaan. Tällainen asetelma missä kansan ei tarvinnut osata lukea nosti aikoinaan Egyptin faaraot sekä Rooman keisarit jumalan asemaan. 

Oppimattomuus on loistava pohja psykologiselle vaikuttamiselle. Kun ihminen ei hallitse kriittistä ajattelua tai tuo sana “kriittinen” samaistetaan sanaan “kielteinen”, niin silloin hän muuttuu helposti johdateltavaksi. Eli ulkoapäin tulevat neuvot ja ohjeet tyrmätään tuolloin ennalta, ja juuri siihen tietyt uskonnolliset yhteisöt pyrkivät. Noissa yhteisöissä saattaa vanhimmilla olla erittäin suuri valta. Ja juuri sen takia esimerkiksi tietyt vihamieliset vaikuttajat pyrkivät tukemaan tällaista kehitystä, jossa kaikki koulutus keskitetään muutamille yksittäisille toimijoille. Yhteen ihmiseen on helpompi vaikuttaa kuin miljoonaan ihmiseen.


Rooman keisarit eivät olleet ensimmäiset eivätkä viimeiset keisarit, joita käytettiin hyväksi. Lähetystöt kertoivat, että heille vihamieliset toimijat olivat kohdelleet roomalaisia epäkunnioittavasti, ja sitten keisari lähti suoraan sotaretkelle. Hänen ei tarvinnut kysyä neuvoja. Eikä myöskään miettiä mitään sen suurempia mutkia. Tuollainen asia olisi ollut heikkoutta. Ja lopulta tuo jatkuva sotiminen vei Rooman vararikkoon. Samoin kukaan ei uskaltanut enää kertoa mitään keisarille, joka saattoi suuttuessaan jopa tappaa. Ihmisten pitäisi joskus ajatella myös asioita, jotka eivät ole heille mieluisia. 

Me emme aina saa tehdä mukavia ja mieluisia asioita, vaan jokainen meistä joutuu joskus astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle. Me kaikki teemme virheitä. Eikä yhteisön ulkopuolelta tuleva neuvo ole aina huono. Siis me emme saa koskaan ajatella, että kaikki mistä me emme nyt vain satu pitämään on väärin. Me kaikki joudumme joskus lähtemään ulos räntäsateeseen. Me voimme aina mennä läpi siitä, mistä aita on matalin. Mutta samalla kohtaamme lopulta tilanteen, jossa tuo helppo tie kostautuu. Jos jätämme koulun kesken joskus 16-vuotiaana, ja saamme silloin parempaa palkkaa kuin muut ikäisemme saavat, niin asia voi olla erittäin upea. 

Saamme kaikkea mukavaa. Mutta entä sitten kun henkilö täyttää 50-vuotta? Tuolloin pitää edelleen lähteä räntäsateeseen puhdistamaan pihoja. Tuolloin pitää edelleen elää tuolla sekatyömiehen palkalla. Joten tietenkin voidaan kysyä, että riittääkö tuo palkka elämiseen? Tai mitä jos yhtiö menee konkurssiiin? Lähdetäänkö sitten suoraan toiseen yhtiöön?  Me voimme ajatella tuosta mallista siten, että koulutus on kuin pelastusvene. Me voimme lähteä valtamerelle laivalla, jossa ei ole pelastusveneitä. Ne vievät todella paljon tilaa. Mutta samalla voimme sitten muistella sitä, että pelastusveneet on tarkoitettu tilanteeseen, jossa kaikki menee pieleen. Jos laiva sattuu törmäämään jäävuoreen ja sen kylki repeytyy hajalle, eivätkä pumput jaksa pitää alusta pinnassa, niin silloin pelastusveneet ovat ihmisten ainoa mahdollisuus. Ne on tarkoitettu hätätilannetta varten. 

Me emme voi koskaan ennakoida kaikkea, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Taloudellinen tilanne sekä yhtiön tilauskanta voivat romahtaa monesta syystä. Ja sitten tuossa tilanteessa seuraa välittömästi työttömyys. Eli mistä sitten elanto, jos työtä ei sitten tulekaan. Siis riittääkö kokemus ja viehätysvoima siihen, että uusi työnantaja kiinnostuu tuosta henkilöstä? Jos tarjolla on paljon samanlaisia hakijoita, niin silloin varmasti viehätysvoima on suurempi valtti, kuin mitä meistä kukaan edes kehtaa myöntää. Eli valintoja tehtäessä kannattaa aina miettiä myös sitä varasuunnitelmaa. Mitä tehdään jos kaikki menee päin seiniä? Sitä minne tuuli kuljettaa ei tiedä kukaan. Mutta aina kannattaa toivoa parasta, ja varautua pahimpaan. Ja tieto ei miestä ojaan kaada. Jos tietoa on, niin sillä voi tehdä vaikutusta vaikka pubivisassa, jos emme muuta käyttöä jollekin egyptologian kurssille löydä. 

Me kaikki valitsemme tien, jota kuljemme. Ja sen minkä taaksemme jätämme, sen edestämme löydämme. Eli nyt vanhoina olemme itse haastattelijoita. Me muistamme silloin ehkä miten meitä kohdeltiin kun etsimme ensimmäistä työpaikkaamme. Ja ehkä haluamme muistaa sitä, että tulevat sukupolvet kohtaavat ne päätökset, joita nyt teemme. Se mikä on lyhyellä tähtäimellä oikein, saattaa muuttua vääräksi hetken kuluttua. Joten meidän pitää tehdä päätöksiä, joista ainakin omat lapsemme voivat pitää. Me olemme heidän hoidettavanaan vanhainkodissa joskus toivon mukaan pitkän ajan kuluttua. Ja silloin kannattaa muistaa se, että mitä heiltä veimme ja mitä heille annoimme. 


perjantai 13. marraskuuta 2026

Mitä opimme tämän päivän Microsoft toimintahäiriöstä?

  



"Palvelut lamauttaneet häiriöt eivät Microsoftin mukaan johdu kyberhyökkäyksestä. Kuva: Rob Engelaar / AOP" (https://yle.fi/a/74-20256866)

Tämänpäiväisen Microsoftin palveluihin kohdistuneen toimintahäiriön kohdalla voidaan taas todeta, että miksi kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että jos kaikki palvelut ovat saman palveluntarjoajan alla, ja tuo palvelu katkeaa silloin seurauksena voi olla katastrofi. Ja mitä me tämän päivän ihmiset osaamme tehdä ilman Teamsia tai pilveen siirrettyjä tekstikäsittelyohjelmia? 

Kun Microsoftin palveluihin tuli häiriö, niin kaikki meni kuten olettaa saattaa, eli puoli Eurooppaa pimeni, koska Microsoft on meidän suurin noita palveluita tarjoava yhtiö. Microsoftin palveluiden katkeaminen on osoitus siitä, miten tuollainen yhtiö voi suoraan katkaista kaikki palvelut, ja miten suuri vaikutus tuollaisella yhtiöllä on meidän jokapäiväiseen elämäämme. Samalla myös tietenkin ainakin suuressa osassa virastoja käytetään Windows-pohjaista tietojenkäsittelyalustaa, tai ainakin suuri osa tuotteista joita käytetään on Microsoftin valmistamia.


"Miehittämättömien ilma-alusten (UAV) torjuntaan tarkoitettuja suurtehoisia mikroaaltoasejärjestelmiä kulkee Taivaallisen rauhan aukion (Tian’anmen-aukion) halki Kiinassa 3. syyskuuta 2025 järjestetyssä voitonpäivän sotilasparaatissa." (Interesting Engineering) 

 Se antaa tuolle yhtiölle mahdollisuuden esimerkiksi vilkaista mitä viranomaiset tekevät sen toimittamilla alustoilla. Tuotteen toimintahäiriö ei välttämättä ole tahallaan aiheutettu. Se voi aiheutua esimerkiksi datakeskusten  sähkönsyötössä tapahtuneista häiriöistä. Tai sitten joku vain tekee vahingossa jonkun väärän kytkennän, ja silloin koko järjestelmä saattaa kaatua. Samoin jos datakeskukseen suunnataan radio tai mikroaaltoja, niin silloin tuo järjestelmä kaatuu aivan varmasti. Yleensä mikroaaltoa on ajateltu käyttää esimerkiksi droneparvia vastaan, mutta samalla tavalla noita autoihin asennettuja välineitä voidaan piilottaa siviilikuorma-autoihin. Ja sitten ne voidaan suunnata datakeskukseen. 

Microsoft ei ole vielä täysin selvittänyt sitä, mikä aiheutti palveluiden katkot. Saattaa olla että jostain syystä joidenkin palvelinten virhetaso on noussut, ja sitten ne ovat kytkeytyneet pois päältä. Ja sitten loput palvelimet kohtasivat liian suuren kuormituksen. Se mikä katkaisi nuo palvelut saattaa olla myös ylikuormittunut reititin. Syy mikä nosti tuota virhetasoa eli erorrolevel-indeksiä saattaa olla kulunut sähköjohto, joka on sitten aiheuttanut sen, että kun palvelin lähettää bittejä, niin tuohon dataan on tullut häiriöitä. Eli kun vastaanottava tietokone lähettää jatkuvasti tietoa, että bitit ovat jotenkin korruptoituneet, niin järjestelmä luulee palvelinten tai reitittimen olevan hajalla. Tai sitten tekoälyn lisääntyvä käyttö on nostanut palvelinten virrankulutusta, sekä sitten ylikuormittanut sähköverkkoa. 

Yle kertoo asiasta seuraavaa:

"Microsoft ei ole vielä kertonut häiriön perimmäistä syytä, ja sen selitys on muuttunut häiriön aikana, uutisoi Euronews.

"Aluksi yhtiö syytti tavallista suurempaa kuormitusta, eli palvelimiin kohdistui huomattavasti normaalia enemmän rasitusta."

"Myöhemmin Microsoft täsmensi, ettei syynä ollut käyttäjämäärän kasvu. Sen sijaan suuri määrä palvelimia oli yllättäen poissa käytöstä, jolloin niiden tehtävät siirtyivät jäljelle jääneille palvelimille."

"Ongelmana on, että kun palvelimet eli ”moottoritien kaistat” avataan uudelleen, kaikki odottanut liikenne tulvii niille, ja koko järjestelmä kaatuu taas, Sky Newsin Manthorpe kertoo. Tämän vuoksi ratkaisun löytäminen on yhtiölle vaikeaa."

"Huomio kohdistui sen jälkeen automaattisiin toimintakuntotarkistuksiin, joiden avulla Microsoft arvioi, pystyykö palvelin käsittelemään liikennettä."

"Microsoftin mukaan toimintakuntotarkistuksissa oli ongelma, jonka vuoksi palvelimet eivät läpäisseet tarkistuksia ja poistuivat käytöstä. Yhtiö kertoi testaavansa asetusten muutosta korjatakseen ongelman."

https://yle.fi/a/74-20256866

https://interestingengineering.com/military/china-100-gigawatt-microwave-weapon

https://yle.fi/a/74-20256866

https://yle.fi/a/74-20256866

https://yle.fi/a/74-20256739

https://yle.fi/a/74-20256760

sunnuntai 1. marraskuuta 2026

Sokrates vihasi demokratiaa, mutta miksi hän vihasi sitä?



Sokrates ajatteli demokratian olevan pahaksi ihmisille. Hän ei kannattanut diktatuuria vaan vastusti sitä demokratiaa, mikä on hänen edessään. Hän näki Ateenassa sen, että taitavat puhujat, sekä heidän taustallaan toimivat sofistit tarjosivat yksinkertaisia vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Hän näki kuinka Ateenalaiset kerran toisensa jälkeen lankesivat noiden puhujien tarjoamiin selityksiin siitä, että ihmisten pitää aina tyytyä siihen, mitä he saavat syntyessään. Ja ongelmat tietenkin johtuivat siitä, että joku yritti olla parempi tai enemmän, kuin mitä hänen syntyperänsä edellytti. 

Ihmisen piti totella kaikessa sitä, joka ajatteli olevansa heidän yläpuolellaan tai Ateenan jumalat suuttuivat. Ihmiset äänestivät sitä, joka lupasi heille enemmän kuin toinen. He lupasivat totella miehiä, jotka lupasivat lasin viiniä päivällä ja siihen sitten vielä leivät päälle. Toinen taas jakoi oman tilansa viiniä kansalle joka ilta, ilmaiseksi.  Se mitä nuo asiat heille sitten maksoivat olivat sodat ja muut vastaavat asiat. Eli jos ihminen ei perehdy ja ajattele sitä, mitä muuta kuin leipää ja sirkushuveja hänelle luvataan, niin hän ei ehkä ajattele silloin omaa parastaan. 

Jos ihminen suoraan myy äänensä viinistä ja leivästä, niin silloin tietenkin hän ei ehkä ajattele sitä, että hän voi joutua sotaan tai tulla tapetuksi siksi, että hän ei ole miellyttänyt vallanpitäjiä. Sokrates sai sitten tuomion tuosta ajattelusta. Hän vastusti Ateenan demokratiaa, mikä oli valtiopetos. Hän villitsi nuorisoa, mutta tuo syyte sitten muutettiin kapinoinnin yllyttämiseksi. Ja tietenkin hän sitten vielä suututti Ateenan jumalat. Sokrates näki sen, mitä muut eivät halunneet nähdä. Hän näki kuinka valta luisui jatkuvasti harvempien ihmisten käsiin. 

Mikäli nuo ihmiset jotka olivat vallassa tekivät virheitä, niin syyllinen löytyi varmasti jostain, joka oli tehnyt muuta kuin kuunnellut saamiaan ohjeita. Tai sitten he sanoivat, että "mehän kerroimme teille näistä asioista ja silloin te tuitte minua". Ja syyllinen epäonnistumiseen oli tietenkin joku Sokrates joka vei ihmisten huomion pois siitä, mitä se jonka he olivat johtajakseen valinneet heille sanoi. Sokrates tuomittiin kuolemaan. Hän sai tuomion siksi, että hän kyseenalaisti Ateenan johtajien tavan johtaa. 

Hän kyseenalaisti sen, että kansa tietää parhaiten. Jos kansa ei yksinkertaisesti kuunnellut muuta kuin viinitarjoilun alkamisajankohtaa, niin tietenkin voidaan kysyä, että miksi  Ateenan johtajat sitten kuuntelivat kansaa? Siksi kai että he saivat kansasta tai jostain filosofista syntipukin, jos he kansan valitsemat johtajat tekivät virheitä. Ja kansaa piti tietenkin miellyttää. Siis Ateenan vaaleissa tärkeintä oli se, mitä ei muistettu sanoa. Tai se minkä esihuutajat peittivät huudollaan alleen. 

Sokrateen ajatus oli se, että kohtuus kaikessa. Hän oli siis sen kannalla, että kaikessa piti aina löytää tasapaino. Valtaa piti seurata velvollisuus. Sofistina Sokrates saattoi opettaa ihmisiä rahasta. Siis syy tähän on se, että hän tarvitsi rahaa elääkseen. Hän saattoi sanella tai kirjoittaa puheita Ateenan poliitikoille. Ja usein sellaiset poliitikot kuin Perikles tai Solon saattoivat unohtaa mainita että heidän puheensa oli  kirjoittanut joku muu. Nuo johtajat kyllä puhuivat mielellään sota-ansioistaan. Mutta esimerkiksi siitä, miten kohtuullista heidän oma elämäntapansa oli. Sokrates saattoi ehkä nolata jotain suurta johtajaa. Ja ehkä hän sen takia joutui juomaan myrkkymaljan. Ehkä yksi syy tuon tuomion ankaruuteen olivat Peloponnesolaissodat, jota silloin raivosivat. 

Sodan alussa Ateenaan iski rutto. Perikles oli määrännyt ateenalaiset muurin sisään. Ja hän oli ajatellut, että koska Ateenalla oli Kreikan vahvin laivasto, niin hän kykeni pitämään kauppatiet avoinna. Ja siksi Sparta ei voinut Ateenaa voittaa. Paitsi estämällä Pireuksen sataman käytön. Perikles kuoli tuohon ruttoon sodan ensimmäisenä vuotena. Perikles uudisti kansanvaltaa siten, että julkisen viran hoitaja saisi palkkaa työstään. Hän voisi näin keskittyä viran hoitamiseen ainakin tuomioistuimissa, ja tuo palkka tai palkkio avasi virat myös köyhille. Samoin päiväpalkkio sille, että ihmiset osallistuivat kansalliskokouksiin avasivat päätöksenteon myös köyhille.

Eli Perikles avasi päätöksentekoa siten, että koko Ateena koki voivansa osallistua valtiolliseen toimintaan. Ja se sitten hitsasi Ateenaa yhteen hetkellä, jolloin sen oli oltava yhtenäinen. Perikles ei uudistanut lakeja siksi, että hän koki tarvetta miellyttää kansaa. Hän teki nuo asiat siksi, että Ateenaa uhkasi uusi vaara. Tuo vaara oli Sparta, sekä alkava Peloponnesolaissota. 

Perikles ja Sokrates elivät samaan aikaan. Saattaa olla että Sokrates oli kysynyt, että miksei Perikles ollut rakentanut leveämpää muuria Ateenan ympärille. Ateenan Pireuksen satamaan kulkenut Pitkä muuri oli loistava ajatus. Mutta tuo muuri oli liian kapea. Ateenan olisi pitänyt myös varmistaa oma ruokahuoltonsa niin, että muurien sisällä olisi ollut viljelysmaata. Samoin karjaa olisi pitänyt voida pitää Ateenan muurien sisällä. Kun Peloponnesolaissodat alkoivat, niin Sokrates oli noin 40-vuotias. Perikles kuoli tuon sodan alussa Ateenan kulkutautiin. Kun sota jatkui, niin Sparta voitti Ateenan maalla. 

He piirittivät Ateenaa, ja Ateenasta tuli riippuvainen mereltä tuotavista tarvikkeista. Ateenaan tuotiin siis pronssia, josta tehtiin miekkoja sekä nuolenkärkiä. Kun spartalaiset vetivät ketjut Pireuksen lahden poikki, ja katkaisivat Ateenan huollon, niin Ateena luhistui sekä ruoan että muiden tarvikkeiden puutteeseen. Ateenan tappio oli siis väistämätön. Kun kaupungin ainoa satama oli eristetty ulkomaailmasta, niin silloin edessä oli lopulta nopea ja kivuton luhistuminen. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peloponnesolaissota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perikles

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokrates

Kumpi tekee virheitä, tekoäly vai ihminen?

Me usein kuvittelemme, että meidän ei tarvitse opetella sellaisia asioita, kuin että Aku Ankka on fiktiota. Mutta tuolloin me erehdymme tuos...